Uudet pitkäaikaisen sijoittamisen rahastot toisivat kasvua ja lisää verotuloja

Nyt kun on hetken aikaa ihmetelty, kuinka paljon veroja suomalaiset maksavatkaan, on aika ehdottaa keinoja, joilla verotuloja saataisiin lisää. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra on peräänkuuluttanut verotuksellisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin nousuun.

Talouden nousu edellyttää investointeja ja rahoitusta pitkäaikaisiin ja epälikvideihin kohteisiin, kuten infrastruktuurihankkeisiin, reaaliomaisuuteen, listaamattomiin yhtiöihin tai listattuihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tätä edistäisi suomalaisten niin sanottujen ELTIF-rahastojen (European Long Term Investment Fund) mahdollistaminen verolainsäädännön muutoksella.

ELTIF-rahastot edistäisivät tehokkaasti esimerkiksi digitaalisen ja vihreän siirtymän rahoitusta ja toisivat lisää verotuloja. Veromuutos olisi helppo ja nopea tehdä, sillä muu sääntely on jo olemassa.

Euroopan parlamentti otti askeleen kasvun suuntaan hyväksymällä lakiehdotuksen, joka yhtenäistää ja yksinkertaistaa ELTIF-rahastoihin kohdistuvaa sääntelyä. ELTIF-rahastot ovat olleet varsin tuntematon rahastotyyppi juuri sääntelyesteiden takia, eivätkä ne ole saavuttaneet rahastoalan tai sijoittajien kiinnostusta.

EU-sääntelyuudistuksen myötä asia on toisin.

======
Jos ELTIF-rahastojen perustamista Suomeen ei mahdollisteta,
ne perustetaan muualle, sillä kysyntää on.
======

Jos ELTIF-rahastojen perustamista Suomeen ei mahdollisteta, ne perustetaan muualle, sillä kysyntää on. Nyt olisi Suomen hallituksella helppo paikka osoittaa, että se tukee aidosti kansankapitalismia, joka samalla edistää talouskasvua ja lisää valtion verotuloja.

Tällä hetkellä tuloverolaki estää ELTIF-rahastojen tarjoamisen muille kuin ammattimaisille sijoittajille tai niihin rinnastettaville varakkaille yksityishenkilöille. ELTIF-rahastot ovat ainoa pitkäaikaissijoituksiin tarkoitettu rahastotyyppi, jonka jakelu tapahtuu yli kansallisten rajojen sekä ammattimaisille sijoittajille että vähittäissijoittajille. 

ELTIF-rahastot mahdollistaisivat vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamisen vähittäissijoittajille säännellyssä muodossa ja sitä kautta rahoituksen kanavoimisen esimerkiksi listaamattomille yrityksille.

======
Mitä väliä sillä on, onko rahasto Suomessa vai muualla?
======

Finanssitoimiala maksoi yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa vuonna 2023. On selvää, että Suomessa kotipaikkaansa pitävä rahastoyhtiö ja sen työntekijät maksavat myös veronsa Suomeen. Rahasto- ja omaisuudenhoitoalan osuus yhteisöveropotista oli 72 miljoonaa. Uusien yhteisöverojen lisäksi uusien rahastotyyppien tuoma liiketoiminta lisäisi myös työllisyyttä ja verotuloja.

Sen sijaan, että kehitetään uusia verotettavia kohteita tai kiristetään vanhoja, valtiolle olisi nyt tarjolla verotuloja ja finanssitoimialalle uutta liiketoimintaa ja sitä kautta varoja suomalaisiin kasvua edistäviin investointeihin.

On helppo ennustaa, että EU-sääntelymuutoksen myötä kiinnostus ELTIF-rahastoja kohtaan kasvaa. Sijoittajalle rahaston kotipaikalla ei välttämättä ole merkitystä, mutta kotimaiset rahastot ovat rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan tuttuja suomalaisille. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta hyödyttää sekä sijoittajia että koko yhteiskuntaa.