Unkari asettui kertaalleen hyväksymäänsä yritysverosopimusta vastaan ja kiristää sillä EU:lta koronaelvytysrahoja – paineet luopua EU:n yksimielisyysvaatimuksista kasvavat

Paineet Euroopan unionin perussopimuksen avaamiseen kasvavat. Lissabonin sopimuksen valuviat tulivat yhä selvemmin näkyville, kun Unkarin pääministeri Viktor Orbán asettui kesäkuun lopussa kalkkiviivoilla vastustamaan kansainvälisen vähimmäisyritysveron hyväksymistä. Unkarin mukaan uudistuksen ajoitus on väärä.

Jo ennen uusinta kriisiä Orbán suostui hyväksymään EU:n kaavailman venäläisen öljyn tuontikiellon vasta kun Unkari sai läpi poikkeuksen, joka sallii öljyn ostamisen putkea pitkin. Unkari myös torppasi EU:n pakotteiden kohdistamisen Venäjän ortodoksisen kirkon metropoliitta Kiriliin, joka on siunannut Vladimir Putinin hyökkäyssodan julkisesti. Kaikki nämä päätökset edellyttivät EU-mailta yksimielisyyttä.

Verosopimukseen tai Venäjän sanktioihin liittyvät erimielisyydet ovat vain viimeisimpiä töyssyjä Unkarin EU-jäsenyyden aikana. Vuodesta 2010 virassaan yhtäjaksoisesti ollut Orbán on viemässä maataan yhä kauemmas demokratiasta ja EU:n tärkeimmistä arvoista: Hän on muun muassa säädättänyt Unkariin samanlaisen seksuaalivähemmistöjä syrjivän lain kuin Venäjä ja käytännössä tappanut maastaan riippumattoman median. Hänen epäillään myös kierrättäneen miljardeja euroja EU-tukirahoja lähipiirinsä ja perheensä yrityksille ilman todellista kilpailua. 

Tilannetta pahentaa osaltaan se, että Orbánin puolue Fidesz saavutti huhtikuun parlamenttivaaleissa murskavoiton, ja nyt pääministerin pelätään vain lisäävän kierroksia maansa demokratian tuhoamisessa. Yhtenä keskeisenä syynä Fideszin voittoon pidettiin sitä, että vallassa ollessaan puolue on käytännössä kokonaan vaientanut opposition unkarilaisissa tiedotusvälineissä.

EU:n perussopimuksessa – käytännössä EU:n perustuslaissa – ei ole toimivia keinoja pakottaa Unkaria ruotuun. Päinvastoin EU:n perussopimuksen yksimielisyyspykälät mahdollistavat sen, että yksi EU-maa pääsee kiristämään kaikkia muita. 

Kun sopimus hyväksyttiin vuonna 2007 ja ratifioitiin 2009, kenellekään ei tullut mieleen, että Unkari tai muutkaan vuosikymmeniä Moskovan pakkovallan alla eläneistä maista ryhtyisivät vapauduttuaan itse vaihtamaan saavuttamaansa demokratiaa jälleen autokratiaan.

Yhä useampi haluaa luopua EU-maiden yksimielisyysvaatimuksista

Unionin perussopimuksen avaamista yksimielisyysvaatimusten lieventämiseksi ovat alkuvuoden aikana väläyttäneet muun muassa Italian pääministeri Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. 

Perussopimuksen muutosvaatimukset nousivat astetta realistisemmiksi, kun Euroopan parlamentti hyväksyi kesäkuun alussa murskaluvuin päätöslauselman, jossa se pyysi Eurooppa-neuvostoa eli käytännössä EU-maiden valtionjohtajia kutsumaan koolle valmistelukunnan perussopimuksen muuttamiseksi. Päätöslauselmaa kannatti 355 ja vastusti 154 parlamentin jäsentä. 48 äänesti tyhjää. 

Päätöslauselmassa parlamentti vaati EU-sopimuksen päivittämistä siten, että Eurooppa-neuvoston äänestysmenettelyissä siirryttäisiin yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin esimerkiksi pakotteiden ja niin sanottujen siirtymälausekkeiden yhteydessä sekä hätätapauksissa. 

Parlamentaarikot esittivät lisäksi muun muassa loppua veto-oikeuksille sekä lisää ylikansallista toimivaltaa EU:lle terveyteen, energiaan, puolustukseen ja sosiaali- ja talouspolitiikkaan. EU-parlamentilla pitäisi päätöslauselman mukaan olla lisäksi oikeus ehdottaa, muuttaa tai kumota lakeja. 

Ongelma on tietenkin se, että myös nykyisen perussopimuksen muuttamiseen tarvitaan yksimielinen päätös, ja sen saavuttaminen on mahdotonta, jos Unkari haraa vastaan.

Taustalla kiista koronaelvytysrahoista

Unkari ilmoitti alun perin viime vuoden lokakuussa hyväksyvänsä EU:n liittymisen historialliseen verosopimukseen, joka asettaisi kansainvälisen minimiyritysveron 15 prosenttiin. OECD:n viime vuoden lokakuussa kätilöimän, lähes 140 maan hyväksymän sopimuksen ratifioiminen EU:ssa edellyttää unionin perussopimuksen mukaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Uuden minimiveron oli tarkoitus tulla voimaan jo vuoden alusta 2023.

Unkari kuitenkin pyörsi päätöksensä. Maan oikeusministeri Judit Varga totesi toimittajille Brysselissä 22. kesäkuuta, että nyt ei ole oikea aika miettiä kansainvälisiä verokysymyksiä.

”Meillä on korkea sota-ajan inflaatio sekä sanktioiden aiheuttamia suoria ja epäsuoria seurauksia. Erityisesti energian nousevat hinnat aiheuttavat nyt paljon suurempaa huolta eurooppalaisissa yhteiskunnissa”, hän sanoi.

Vargan mukaan uusi yritysvero vahingoittaisi osaltaan myös Unkarin kansainvälistä kilpailukykyä. Unkarin nykyinen yritysveroprosentti on yhdeksän prosenttia, mikä on EU-maiden alhaisin luku. 

Vargan väitteet Unkarin kilpailukyvyn erityisistä ongelmista ovat kummallisia ainakin EU-maiden välisen kilpailun osalta, koska minimiverosopimuksen mukaan kaikki unionimaat joutuvat sitoutumaan samoihin sääntöihin.  

Sopimuksen laatiminen on ollut tähänkin asti kuoppaista. 15 prosentin minimiyritysveroa vastustivat alun perin EU-maista erityisesti Irlanti, Viro ja Unkari. Irlanti taipui viime vuoden lokakuussa hyväksymään Yhdysvaltain valtionvarainministeri Janet Yellenin aikaisemmin keväällä 2021 tekemän ehdotuksen sen jälkeen, kun se oli saanut läpi haluamansa rajoitukset hankkeeseen. 

Irlannin hyväksyttämien muutosten mukaan minimivero kohdistuu nimenomaan kansainvälisiin suuryrityksiin. Irlannille luvattiin myös poikkeus säilyttää alle 750 miljoonan euron liikevaihdon yritysten minimiveroprosentti 12,5:ssa.

Euroopan unionin talouskomissaari, Italian entinen pääministeri Paolo Gentiloni ilmoitti tuoreeltaan, että EU ei ole luopumassa historiallisesta verosopimuksesta Unkarin uudelleen heränneestä vastustuksesta huolimatta. Neuvotteluja Unkarin taivuttamiseksi sopimuksen taakse jatketaan niin kauan kuin on tarpeen.

Unkarin todellisena motiivina verouudistuksen jarruttamiseen pidetäänkin aivan muita asioita kuin verotusta. Maa riitelee EU:n komission kanssa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, ja muun muassa Unkarille myönnettyjen 7,2 miljardin euron koronaelvytysrahojen maksaminen on kiistan takia jäissä. 

EU Observer -verkkolehden haastatteleman irlantilaisen europarlamentaarikko Billy Kelleherin mukaan verokiistassa on todellisuudessa kyse siitä, että Unkari yrittää kiristää komissiota hyväksymään tukien jäädytyksen purkamisen. Useiden nimettöminä asiaa EU Observer -verkkolehdelle kommentoineet EU-diplomaatit vahvistavat Kelleherin käsityksen.

Suomen veropotin arvioidaan kasvavan

Tähän asti eri EU-maat ovat verottaneet monikansallisia yrityksiä hyvin eri tavoin. Suomessa yhteisöveroprosentti on 20, kun esimerkiksi Ranskassa vastaava luku on 27,5, Espanjassa 25, Irlannissa 12,5 ja Unkarissa 9 prosenttia. 

Esimerkiksi Irlanti on tähän asti sopinut useiden suuryritysten kanssa järjestelyistä, joilla ne ovat käytännössä vapautuneet kokonaan maksamasta veroja. Tästä syystä maahan on rekisteröitynyt yhteensä noin 1 500 Euroopassa toimivaa amerikkalaisyritystä.

Kun verottamisen taso ja tavat eroavat, suuryritykset ovat voineet tehdä pitkälle menevää verosuunnittelua täysin laillisesti. Siirtämällä voittojaan matalan verotuksen maihin ne ovat päässeet käytännössä tilanteeseen, jossa ne eivät maksa veroja mihinkään. 

Joulukuussa 2021 OECD julkaisi minimiverotuksen mallisäännöt. Käytännössä jos yritys ei ole maksanut tulostaan veroa vähintään 15 prosenttia, sille mätkäistään lisävero. Lisävero maksetaan konsernin emoyhtiön maahan.

Minimivero ei siis varsinaisesti ole globaali yhtenäinen yhteisöverokanta, vaan säännöillä varmistetaan, että konsernit maksavat aina vähintään 15 prosenttia yhteisöveroa verotettavasta tulostaan. 

Siinä missä useat läntiset teollisuusmaat kiittelevät uutta minimiverokantaa, sitä on myös arvosteltu liian matalaksi. Nykyään teollisuusmaiden keskimääräinen yritysverokanta on 23,5 prosenttia, ja EU-maiden vastaava luku on 20,8 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin mukaan 15 prosentin minimiveroon liittyy vaara, että monet kehitysmaat joutuvat pudottamaan verotasoaan kilpailusyistä ja menettävät siksi merkittävästi niille tärkeitä verotuloja. OECD:n mukaan kansainvälinen minimiverokanta tulee kuitenkin lisäämään valtioiden saamia verotuloja noin 130 miljardia euroa. 

Suomessa valtiovarainministeriön alustavien laskelmien mukaan uudistuksen arvioidaan kasvattavan Suomen yhteisöverokertymää. 15 prosentin miniverotasolla verotuloja tulisi arvion mukaan 166–223 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaisi noin 3,6–4,8 prosentin lisäystä yhteisöverokertymään vuoden 2016 tasoon verrattuna.

Orbán pelaa loppuun asti

On epäselvää, kuinka pitkään Unkari kykenee yksinään jarruttamaan globaalin verosopimuksen hyväksymistä. Kansainvälisestä minimiyritysverosta sopiminen on OECD-maille ja Euroopan unionille niin tärkeä tavoite, ettei Unkarin anneta padota hanketta lopullisesti. 

Käytännössä solmun aukaisemiseksi on kaksi vaihtoehtoa: joko Unkarille annetaan joitakin myönnytyksiä maan taivuttamiseksi tai sitten Unkaria uhataan uusilla, todennäköisesti EU-tukiin liittyvillä jäädytyksillä, jotka saavat Orbánin taipumaan.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 29.6.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.