Ukrainan sota potkii maailmaa irti fossiilisesta energiasta – toteutuuko ”suuri nollaus”?

Länsimaat ovat saaneet kovan herätyksen fossiilienergiariippuvuutensa seurauksista. Samalla Venäjä on tahtomattaan antanut merkittävää työntöapua Maailman talousfoorumin 2020 ehdottamalle Great Resetille eli ”suurelle nollaukselle”.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut vaatimuksia katkaista lännen riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista. Keskustelun kuumeneminen on saanut monet kysymään, voisiko Ukrainan sota itse asiassa nopeuttaa Great Resetiä eli “suurta nollausta”. 

Suuri nollaus on maailman talousfoorumin perustajan Klaus Schwabin vuonna 2020 julkistama ehdotus kapitalismin uudistamiseksi. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että koko maailman yhteiskunta- ja talousjärjestelmä myllerrettäisiin nykyistä kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi. 

Schwabin mukaan maailman teollisuudenalat pitäisi kirjaimellisesti nollata ja keksiä uudelleen. Hieman epämääräiseksi jääneen aloitteen mukaan ihmiskunnan pitäisi hyödyntää yhä kattavammin ”neljännen teollisen vallankumouksen” teknologioita, kuten esimerkiksi tekoälyä, robotiikkaa, 3D-tulostusta, bioteknologiaa sekä aivojen ja tietoisuuden toimintaan liittyvää neuroteknologiaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa raskaimpien fyysisten töiden siirtämistä enenevässä määrin roboteille ja tietotyörutiinien siirtämistä tekoälyn hoidettavaksi samalla kun näiden töiden aikaisemmat tekijät koulutetaan mielekkäämpiin tehtäviin. 

Suuressa nollauksessa maailman maat myös lisäisivät yhteistyötä esimerkiksi verotuksessa ja sääntelyssä. Yritykset ohjattaisiin voittojen maksimointiin tähtäävästä toiminnasta niin sanottuun sidosryhmäkapitalismiin, jossa ne ottaisivat huomioon aikaisempaa paremmin kaikki ne, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa: ympäristön, työntekijät ja asiakkaat mukaan lukien tulevat sukupolvet.

Muutos on jo käynnissä

Schwab ennakoi vuonna 2020, että ilmastotietoisuuden lisääntyminen ja koronapandemia nopeuttavat kehitystä. 

Tarkasti ottaen muutos Schwabin luonnostelemaan suuntaan on jo alkanut ainakin osassa maailmaa. Talouden ja yhteiskuntien eri sektoreilla tapahtuvia muutoksia ei välttämättä kutsuta suureksi nollaukseksi, mutta käytännössä monet uudistukset nimenomaan vievät eteenpäin sen tavoitteita. 

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ympäristölainsäädäntö ja ennen kaikkea sen noudattamisen valvonta ovat viime vuosina aste asteelta tiukentuneet. Vaatimukset yritysten vastuullisuuden kasvattamisesta ovat kasvaneet, ja esimerkiksi EU:n taksonomiasäännöt ovat merkittävä askel samaan suuntaan. 

Viime vuonna alustavasti hyväksytty kansainvälinen minimiyritysvero on etenemässä globaaliksi standardiksi, ja niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan unionissa siivotaan nyt nurkkia kansainvälisestä rahanpesusta aikaisempaakin tiukemmilla toimilla. Veroshoppailun porsaanreikien väheneminen jakaa vaurautta aikaisempaa tasaisemmin.

Rahoitusalalla on keskeinen rooli näiden muutosten toteuttamisessa. Pankit ja varainhoitajat vaikuttavat keskeisesti investointien kohdistumiseen ja vastuullisuuden toteutumiseen. Tarjolla on niin porkkanaa kuin keppiäkin: sijoittamisesta muuhun kuin kestävään kehitykseen tehdään asteittain yhä kannattamattomampaa. 

Schwabin näkemykset neljännestä teollisesta vallankumouksesta saavat myös muilta osin tukea parhaillaan meneillään olevasta kehityksestä. 

Tekoälyn tutkimuksesta ja hyödyntämisestä on muutamassa vuodessa paisunut satojen miljardien eurojen kasvava bisnes, ja robotiikan hyödyntäminen muuttaa ennennäkemättömällä tavalla teollisia tuotantoprosesseja. 3D-tulostuksella valmistetaan jo hampaiden tai sydänläppien tapaisia ihmisten varaosia ja jopa asuintaloja. Bioteknologiasta sekä aivojen ja tietoisuuden toimintaan liittyvästä neuroteknologiasta on kasvamassa kokonaan uusi teollisuudenala. 

Venäjän hyökkäys oli sokkiherätys energiasektorille

Koronapandemian seurauksena ihmiskunta joutui kymmenen vuotta ennakoitua nopeammin tottumaan etätyöskentelyyn ja korvaamaan miljoonia rutiinikokouksia ja niihin liittyviä matkoja virtuaaliyhteyksillä. Vastaavasti Ukrainan sodan nähdään jo nyt nopeuttavan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. 

Ilmastotietoisuuden kasvaessa poliittiset paineet energiantuotannon täysremonttiin ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta käytännön toimet ovat edenneet monien ympäristöjärjestöjen ja -tutkijoiden mielestä tuskastuttavan hitaasti. Poliittisten päättäjien on demokratioissa helppo luvata kauniilta kuulostavia uudistuksia, mutta jos niiden toteuttaminen maksaa liikaa ja alkaa syödä kannatuspohjaa, päätösten toimeenpanolle alkaakin löytyä hidasteita.

Esimerkiksi venäläisen putkikaasun päättymättömään saatavuuteen lähes sokeasti uskonut Saksa ei ole saanut tähän mennessä rakennettua ainuttakaan nesteytetyn maakaasun LNG:n vastaanottamiseen tarkoitettua terminaalia. Vasta Ukrainan sota oli tarvittava potku.

Liittokansleri Olaf Scholtz ilmoitti 23. maaliskuuta, että Saksa ryhtyy heti rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria venäläisen energian tuonnin korvaamiseksi. Saksan akuuttia kaasuntarvetta tämä ei kuitenkaan helpota.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se loi tahtomattaan länsimaille historiallisen paineen päästä eroon sen tuottamasta energiasta mahdollisimman nopeasti. Vaikka länsimaiden huomio kiinnittyykin akuutissa tilanteessa siihen, miten se pääsisi eroon nimenomaan venäläisestä fossiilienergiasta, käytännössä tilanne nopeuttaa kaikkien niiden teknologioiden käyttöönottoa, joilla fossiilista energiaa voidaan korvata uusiutuvalla energialla. 

Venäläisen energian osalta Britannia ja lähes energiaomavarainen Yhdysvallat ovat jo päättäneet tuontikiellosta. EU:lla on ollut tähtäimessä päästä samaan vuoteen 2027 mennessä.

Kasvavia poliittisia paineita tuonnin katkaisemiseksi nopeammin hillitsee varsinkin Saksan kohdalla vaihtoehtoisten energialähteiden puute. Ennen niitä Saksan on lähes mahdotonta luopua venäläisestä energiasta.

Salaliittoteoreetikot yrittävät omia suuren nollauksen

Osana Great Resetiä Klaus Schwab on esittänyt myös uuden ”tehokkaan globaalin hallinnon muotoa”. Ajatus lähtee osin siitä, että demokraattinen päätöksenteko on usein hidasta ja johtaa kompromisseihin, jotka eivät palvele alkuperäistä tarkoitustaan. 

Tämä on aina herättänyt myös kritiikkiä. Demokratiaan kuuluu avoimuus. Kriitikoiden mukaan riskinä on se, että päätöksiä tehtäisiin yhä enemmän erilaisissa epävirallisissa kokoonpanoissa demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa.

Sosiaalisessa mediassa Maailman talousfoorumiin ja sen ajamiin uudistuksiin on kohdistettu myös toinen toistaan kummallisempia väitteitä ja salaliittoteorioita. On väitetty, että esimerkiksi covid-19-rokotukset ja koronapassit, kansalaisille luotava digitaalinen identiteetti, keskuspankkien digivaluutat sekä esineiden internet ja 5G-teknologia olisi todellisuudessa suunniteltu vain mahdollistamaan ihmisten ennennäkemätön kontrollointi. Väitteitä levittävät erityisesti kansallismieliset toimijat, jotka vastustavat globalisaatiota. 

Salaliittoteoriat eivät ole uusi ilmiö. Valtaapitävät ovat kokoontuneet pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä erilaisille suljetuille foorumeille kautta aikojen. Teoriat ovat ongelmallisia, koska niiden kautta levitetään tarkoituksella yhteiskuntia polarisoivia valeuutisia ja joskus – kuten esimerkiksi koronarokotteita koskevissa salaliittoteorioissa – hengenvaarallisia uskomuksia. 

Salaliittoteorioita levittävät paitsi yksittäiset ihmiset, jotka aidosti itse uskovat niihin, myös muun muassa poliittisia tarkoitusperiä hakevat valtiolliset toimijat. Venäjä on tästä tällä hetkellä erinomainen esimerkki.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 25.3.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.