Kun Suomen sijoitus lukutaidon osalta tippuu Pisa-tutkimuksessa muutaman sijan kolmannesta kuudenneksi, luonnontieteissä toisesta viidenneksi ja matematiikassa kuudennesta kahdenneksitoista, on alkanut melkoinen itsesyyttely ja -tutkiskelu. Mikä on vialla Suomen peruskoulutusjärjestelmässä, kun emme enää pärjää? Haloo! Ei muutaman sijan tiputus ole mikään maailmanloppu.
Kannattaa sen sijaan miettiä, mittaako Pisa-tutkimus sellaista osaamista, mitä Suomen tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat. Finanssialan toimijat ovat jo usean vuoden pohtineet ja selvittäneet sitä, millaista osaamista juuri finanssialalla tarvitaan tulevaisuudessa.
Asiakkaiden muuttuvat palvelutarpeet sekä uudet tavat tehdä työtä vaikuttavat yhä enemmän tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Finanssialan tulevaisuuden osaamisessa painottuvat laaja-alaisuus, yhteistyötaidot ja asiakaskeskeinen toiminta.
Tarvitaan vahvoja yksilösuorituksia, mutta käytännössä tulevaisuuden työ painottuu yhä enemmän yhdessä tekemiseen. Työn merkitys työntekijälle sekä työn tekemisen ilo korostuvat. Työ ei ole työntekijälle pelkkää puurtamista! Valitettavan usein nämä seikat unohtuvat. Työn merkitykselliseksi kokemisella ja tekemisen ilolla on selkeä yhteys työn tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Koulutus valmistaa nuoria ihmisiä itse elämää varten, mutta myös työelämää varten.
Työelämään peruskoulutuksellamme on suuri merkitys, sillä sen käy läpi jokainen kansalainen. Kannattaa miettiä, millaisia työkavereita tai asiakaspalvelijoita peruskoulustamme tulee, eikä vain sitä, miten matikka ja lukeminen sujuvat.
Peruskoulutuksen kehittämiseen pitää toki kiinnittää huomiota. On ennakoitava tulossa olevia muutoksia ja kehityssuuntia. Toivottavasti peruskoulutusjärjestelmämme ensisijainen tavoite ei olisi olla jatkossa parempi kuin Shanghai tai Singapore, vaan valmistaa kokonaisvaltaisesti hyvin työelämässä pärjääviä ja osaavia työntekijöitä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä – yhdessä.