Turha sääntely ei tuo tuloksia – vähemmän on pääomamarkkinaunionissa enemmän

Investointivaje vihreän ja digitalisaation siirtymään on suuri. Pitkään valmisteltu EU:n pääomamarkkinaunioni on sinänsä kelpo työkalu, kunhan piakkoin työnsä aloittavan komission työohjelmassa linjataan selkeästi, että pääomamarkkinaunionia ei kehitetä uudella sääntelyllä. Markkinavetoisuus on menestyksen avain. Yksityiskohtainen tai ristiriitainen sääntely lisää kustannuksia toimijoille ja viime kädessä asiakkaille. Sääntelyä pitää parantaa ja yhtenäistää.

Pääomamarkkinaunioni koostuu useista hankkeista, joiden tarkoitus on harmonisoida sääntelyä, houkutella investointeja EU:hun ja hyödyntää tehokkaammin unionin sijoituspotentiaalia. Tavoitteena on kuroa umpeen EU:n ja Yhdysvaltojen pääomamarkkinoiden eroa.

EU:n tasolla mitattuna olemme USA:ta jäljessä. Kyse on nimenomaan EU:n keskiarvosta. EU:n sisällä maiden tilanne vaihtelee, ja Pohjoismaiden pääomamarkkinat toimivat selvästi EU:n keskiarvoa paremmin.  Katse kannattaakin kohdistaa toimiviin käytäntöihin.

======
EU:n sisällä maiden tilanne vaihtelee:

Pohjoismaiden pääomamarkkinat toimivat selvästi EU:n keskiarvoa paremmin.
======

Esimerkiksi arvopaperistamista koskevan sääntelyn tulee tähdätä toimivaan markkinaan. Suomessa yksi arvopaperistamisen vaihtoehto ovat katetut joukkolainat, joiden markkina toimii moitteettomasti.

Myös maksukyvyttömyyslainsäädännön toimivat kansalliset ratkaisut on säilytettävä. EU-sääntelyn tulee pureutua vain ilmenneisiin ongelmiin, ja esimerkiksi Suomen sääntely on komission vertailuissa todettu toimivaksi.

Pääomamarkkinoiden valvontaa tulee tehostaa, mutta se ei edellytä valvonnan keskittämistä pois kansallisista käsistä. Paras asiantuntemus on aina kansallisilla valvojilla. Pääomamarkkinoilla on paljon pieniä ja keskikokoisia toimijoita, joille keskitetyt, vieraskieliset valvontaprosessit lisäisivät byrokratiaa ja kustannuksia.

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehden mielipidesivulla.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan