Tekoäly on nopeasti muuttamassa maailmaa tavalla, jota on vaikea ymmärtää. Lainsäätäjät tekevät parhaansa pysyäkseen kehityksen kärryillä, ja laativat sääntelyä, jolla pystyttäisiin nauttimaan kehityksen hedelmistä, mutta minimoimaan siihen liittyvät riskit.
Maailman ensimmäinen kattava tekoälyasetus, EU:n tekoälysäädös, astui voimaan 1.8.2024. Asetusta ryhdytään soveltamaan elokuussa 2026, mutta osa sen velvoitteista pannaan täytäntöön vaiheittain, eri siirtymäaikojen mukaan.
Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa kehitetty ja käytetty tekoäly on luotettavaa, ihmisten perusoikeudet ovat suojattuja ja että EU:n sisämarkkinoilla vallitsisi yhdenmukaiset pelisäännöt tekoälylle. Asetus on riskiperusteinen, eli sen soveltamisalaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät on jaettu riskiluokkiin. Riskiluokka puolestaan määrittelee sen, kuinka tiukat säännöt kyseistä tekoälyjärjestelmää koskevat.
Tekoälyasetuksen tavoitteita vastaan tuskin kukaan järkevä ihminen voisi kapinoida, ja säädöksen taustalla olevat positiiviset tarkoitukset ovat myös finanssialan näkökulmasta kannatettavia. Ongelmalliseksi muodostuvat kuitenkin edellisen komission antaman digi- ja datasääntelyn kokonaisuuden valtava määrä sekä uusien säädösten tulkinnanvaraisuudet. Näistä ehdottomasti tarvitaan selventävää ohjeistusta viranomaiselta.
Finanssialalla tekoälyä on käytetty moniin eri tarkoituksiin jo pitkään. Tekoäly mahdollistaa datan salamannopean keräämisen ja hyödyntämisen, ja finanssialan yritykset voivatkin tehostaa lukemattomia prosessejaan tekoälyllä. Lisäksi tekoälyllä helpotetaan asiakaspalvelua, räätälöidään asiakkaille parhaiten sopivia ratkaisuja ja ohjataan heitä oikeisiin palvelukanaviin. Tuloksena on entistä ripeämpää ja laadukkaampaa asiointia.
======
Jos sääntelyn määritelmiä lähdetään tulkitsemaan kohtuuttoman laveasti, ääriesimerkkinä jopa taulukkolaskentaohjelma Excel voitaisiin tulkita finanssialan yritysten ja muiden markkinatoimiijoiden käsissä tekoälysäädöksellä säänneltäväksi.
======
Tällä hetkellä finanssialalla on kuitenkin vaikeuksia arvioida, mitkä toiminnot ja ohjelmistot menevät tekoälysäädöksessä tarkoitetun tekoälyn ja korkean riskin tekoälyjärjestelmien määritelmien alle. Epäselvää on esimerkiksi se, voidaanko tiettyjä tilastollisia menetelmiä pitää tekoälyjärjestelmänä silloin, kun niitä käytetään finanssialan tuotteiden ja palveluiden tarjoamisessa? Jos sääntelyn määritelmiä lähdetään tulkitsemaan kohtuuttoman laveasti, äärimmäisenä esimerkkinä jopa kaikille tuttu taulukkolaskentaohjelma Excel voitaisiin tulkita finanssialan yritysten ja muiden markkinatoimiijoiden käsissä tekoälysäädöksellä säänneltäväksi.
Tekoälysäädös luokittelee monia finanssialan kannalta keskeisiä toimintoja suuren riskin kategoriaan. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät luottokelpoisuuden arviointiin sekä vakuutusten riskianalyysiin ja hinnoitteluun käytettävät tekoälyjärjestelmät. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien on täytettävä tiukat vaatimukset, jotka liittyvät muun muassa toiminnan kirjaamiseen ja jäljitettävyyteen, avoimuuteen ja ihmisen suorittamaan valvontaan.
Ongelma on siinä, että tekoälysäädöksen vaatimukset ovat osittain päällekkäisiä jo nyt finanssialaan kohdistuvan lainsäädännön vaatimusten kanssa. Tekoälyn hyödyt kumoutuvat, mikäli samat raportointivelvoitteet täytyy toteuttaa kahdesti, eikä jo tehtyä raportointia, vaikutusarviointia ja dokumentaatiota saa hyödyntää uudelleen päällekkäisten velvoitteiden täyttämisessä.
Positiivista on, että juuri lausuntokierrokselle saapunut hallituksen esityksen luonnos asettaa Finanssivalvonnan (Fiva) ja Tietosuojavaltuutetun (TSV) finanssialan ensisijaisiksi markkinavalvontaviranomaisiksi. He vastaavat finanssiyritysten valvonnasta, kun tekoälyjärjestelmän markkinoille saattaminen, käyttöönotto tai käyttö liittyy suoraan rahoituspalvelujen tarjoamiseen. Fivan asiantuntemus finanssialan liiketoimintamalleista ja toiminnoista on tärkeää tekoälyn käytön valvonnassa. Fiva on oikea taho valvomaan finanssialan yrityksiä, koska sillä on tarvittava tuntemus esimerkiksi operatiivisten riskien hallinnasta. FA toivoo, että Fiva saa tarvittavat resurssit valvonnan toteuttamiseen.
Neuvoni EU-pöytiin on se, että seuraavan komission pitäisikin uuden sääntelyn tuottamisen sijaan keskittyä voimaantulleiden säädösten toimeenpanoon ja soveltamiseen liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseen. Siinä olisi jo itsessään tarpeeksi työmaata. Nykyisen sääntelyn tulkinnallisten epäselvyyksien karsimisella ja määritelmien järkevöittämisellä pystyttäisiin parhaiten toteuttamaan se, mitä tekoälysäädöksellä ajetaan takaa: että tekoäly työskentelisi hyvänä renkinä niin asiakkaiden, finanssialan kuin yhteiskuntien palveluksessa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
Uusi opas neuvoo häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa – ohjeet löytyvät Suomi.fi:stä
Pankkien osoittelu ei auta – kyberhyökkäysten torjuntaan tarvitaan pankkien ja viranomaisten yhteistyötä
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
