Pakollisen peruskouluputken ja toisen asteen koulutuksen pitäisi antaa nuorille eväät elämää varten. Henkilökohtaisen talouden hallintaan koulun eväät ovat varsin laihat. Nuorten ymmärrys oman lompakon paksuudesta on hämärtynyt. Tästä kertoo nuorten maksuhäiriömerkintöjen kasvu. Valtaosa niistä aiheutuu kulutusluotoista, puhelinlaskuista tai verkko-ostoksista. Maksamattomista vuokrista jopa 40 prosenttia on alle 30-vuotiaiden nimissä.
On onnetonta, että nuoret aiheuttavat itselleen maksuhäiriöitä iässä, jossa luotonsaanti on ensiarvoisen tärkeää. Taloudenhallinnan puutteet voivat johtaa esimerkiksi luottotietojen menettämiseen ja lopulta syrjäytymiseen. Yhteiskunnalle talousongelmat kostautuvat moninkertaisesti menetettyinä verotuloina.
Jos nuorella on oman taloutensa hallinnassa ongelmia, on turha olettaa, että nuorelta löytyisi intoa tai osaamista oman yrityksen perustamiseen – ainakaan ongelmitta. Talousosaaminen on tärkeää, mikäli haluamme edistää tulevaisuudessa Suomen kansantalouden kilpailukykä.
Tämän vuoksi taloustiedon opetuksen pitäisi olla yhtä tärkeä perusoppiaine peruskouluissa, ammattikouluissa ja lukioissa kuin liikunta tai terveystieto.
Lukioissa talousopetuksen lisäämiseen on nyt mahdollisuus, kun tulevaisuuden lukion palapeli on poliitiikkojen pöydällä. Lukiouudistusta pohtineen työryhmän esitys on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Ajatus lukion pakollisten aineiden vähentämisestä ja uusista oppiainerajat ylittävistä opinnoista on nostattanut kiivasta vastustusta.
Uudistuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen. Opiskelijoilla tulisi olla jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarvittavat tiedot ja taidot. Tavoitteisiin meidän kaikkien on helppo yhtyä. Tavoite yleissivistyksestä ei onnistu, mikäli lukio-opetus ei säily laaja-alaisena. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin valinnaisuus heikentäisi yleissivistystä. Kaikille pakollisiin historian ja yhteiskuntaopin kursseihin on sisällytettävä oman talouden hallinnan ja talouden osaamisen taitoja. Ne kannustavat nuoria aikuisia järkevään rahakäyttöön ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseen.
Finanssiala on omalta osaltaan pitkään tukenut ja innostanut sekä peruskoululaisia että lukiolaisia talousasioiden seuraamiseen. Yläkouluikäisille on rakennettu taloudenhallinnan perusteista kertova oppimisaineisto Zaldo, jota opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan. Lukiolaisia talousasioiden syvällisempään ymmärtämiseen innostetaan Talousguru-kilpailun avulla. Talousguru-tittelistä kisaaminen on alkanut 118 lukiossa.
Olisi toivottavaa, että ensi kerralla eri maiden koululaisia testaavassa Pisa-tutkimuksessa suomalaiset osallistuisivat myös taloustaitoja mittaavaan kokeeseen. Tuoreimmassa keskustelua herättäneessä tutkimuksessa suomalaislapset eivät osallistuneet taloustaito-osioon lainkaan. Pisa-tulokset saattaisivat herätellä päättäjiä taloustaidon tarpeellisuudesta myös peruskoulutasolla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on toivonut, että jokainen esittäisi itselleen kysymyksen, mitä minä voin tehdä lasten ja nuorten hyväksi. Poliittiset päättäjät voisivat tehdä sen, että lisäisivät talousosaamista koulujen opetukseen. Siihen on nyt loistava mahdollisuus, kun lukio-opetusta uudistetaan.