Kiistelty valinnanvapauspaketti julkistettiin joulunalusviikolla. Oli osuvaa, että julkistaminen osui juuri Tuomaan päivään. Sen verran monia ”epäileviä tuomaita” on tämän lakiluonnoksen osalta ollut liikkeellä. Myönnän itsekin kuuluvani tuohon
joukkoon, joka edelleen pohtii, ovatko esitetyt toimenpiteet riittäviä ja uudistavatko ne hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita riittävästi.
Luonnos näyttää kuitenkin lupaavalta. Valinnanvapauden piirissä olevat palvelut tulevat laajenemaan huomattavasti nykyisestä, sillä valinnanvapaus tulee koskemaan pääsääntöisesti kaikkia perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ja soveltuvin osin myös erikoistason palveluja. Nykyjärjestelmässä asiakkaan mahdollisuus valita on ollut vähäistä etenkin sosiaalipalveluissa.
Laaja valinnanvapaus voimaannuttaa
Finanssiala on kannattanut mahdollisimman laajaa valinnanvapautta. Useimmiten valinnanvapaudella on tavoiteltu asiakkaan aseman vahvistamista, hoitoon pääsyn ja hoidon laadun paranemista sekä palveluntuottajien välisen kilpailun lisäämistä.
Valinnanvapaudella on todettu olevan voimaannuttavia vaikutuksia. Yksilöillä tämä mahdollisuus jo itsessään on kuntoutumista edistävä tekijä. Se lisää itsemääräämisoikeuden tunnetta ja osallisuutta. Voimaannuttava vaikutus ulottuu myös markkinoiden vahvistumiseen pk-yrityksillä ja uusien syntymiseen, sillä ympärilleen valinnanvapaus synnyttää kysyntää ja mikromarkkinoita.
Valinnanvapaus johtaa myös parhaimmillaan kustannusvaikuttavuuteen. Valinnanvapauden myötä kasvaa kiinnostus myös lisäpalveluille. Lisäpalveluiden tarjonta synnyttää markkinoita.
Valitettavasti palvelulupaus jää edelleen uupumaan
Pari asiaa valinnanvapauden osalta jää kuitenkin edelleen epäselväksi. Ensinnäkin julkinen palvelulupaus jää edelleen hähmäiseksi. Kansalaisten tulisi saada selkeä näkemys siitä, mikä on julkisten palveluiden palvelulupausten sisältö, jotta on mahdollista oman valinnan mukaisesti ottaa itse vastuuta hyvinvoinnin laajemmasta rahoittamisesta. On tiedettävä yksityisen rahoituksen vastuulle kuuluva alue, johon jokaisen on varauduttava itse.
Julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainona Suomessa on yksityistalouksien lisääntyvä ylijäämä. Yhteiskunnan vastuu ja kansalaisen oma vastuu olisi määriteltävä uudelleen ja kansalaisia tulisi kannustaa käyttämään omia tulojaan, säästöjään ja muuta varallisuuttaan oman hyvinvointinsa rahoittamiseen erityisesti seniorivaiheessa.
Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi helpottaa julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä julkisen vastuun ja yksityisen vastuun yhteisrahoituksena. Vaikka julkisen rahoituksen rahavirrat jatkossa olisivatkin nykyistä yksinkertaisempia, on tärkeää kansalaisille tietää, milloin julkista rahoitusta voi täydentää omalla rahalla.
Hyvinvoinnin rahoituksen täydentämistä tulisikin mahdollistaa kaikissa elämän vaiheissa, ja erityisesti senioriaikana. Finanssiala haluaa edistää kansalaisten omaa varautumista ja täydentävien palvelutarpeiden rahoitusta ns. kelluntaperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, ettei oma rahoitus missään tilanteessa pienennä julkisen rahoituksen määrää yksilötasolla.
Henkilökohtaisten budjettien käyttöä pitäisi laajentaa
Henkilökohtaista budjetointia tulisi käyttää nykyistä laajemmin ja rohkeammin yksilöllisten ratkaisujen edistämiseen. On äärimmäisen vaikeaa voimaannuttaa ihmistä lähtemättä hänen omista lähtökohdistaan ja mm. monet sosiaalipuolen palvelut ovat sen kaltaisia.
Onnistuneet esimerkit henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä ovat johtaneet sekä asiakkaan parempaan palveluun että merkittäviin säästöihin kustannuksissa, mm. vammaispuolella. Sen käyttö edellyttää palveluohjauksen ja neuvonnan kehittämistä, kuten valinnanvapausjärjestelmä yleensä. Paljon palveluja tarvitsevien osalta se mahdollistaa ylitse sektorirajojen yhdistyvät henkilökohtaiset budjetit, ja mm. yksityisen rahoituksen yhdistäminen riippuen asiakkaan kyvystä ja halusta.
Riittävää informaatiota, tiedonhallintaa ja valinnanvaraa tarvitaan. On saatava tietoa luotettavasti ja ymmärrettävästi vaihtoehdoista, kuten valinnanvapaudessa ylipäänsä. Mielipiteiden taustalla tulisi olla tietoa ja päteviä arvioita. Tarvitaan laaturekistereitä, laadun arviointia ja läpinäkyvyyttä. Palveluntuottajat joutuvat kehittymään, kun tietoisuus kustannuksista, tehokkuus, toiminnan tulosten ja asiakkaiden näkökulman aidompi huomioon ottaminen vaikuttavat tehtäviin valintoihin. Tuottajilla on oltava oikeat kannusteet kehittää myös sähköisiä palveluja.
Valinnanvapauden on ulotuttava myös palvelujen täydentämiseen
Valinnanvapauden laajentamisen tavoitteena on perustason palvelujen vahvistamisen ja turvaamisen lisäksi nopeampi hoitoon pääsy. On myös tavoiteltava monipuolisempaa palvelutuotantoa ja edistettävä yritystoimintaa. Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, tulisi valinnanvapaus ulottaa myös palvelujen täydentämiseen – mahdollisuutena omalla rahalla täydentää tai valita palveluja.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutisten blogina