Pankkiunionin ensimmäinen osa, yhteinen pankkivalvonta, alkaa vajaan kahden kuukauden kuluttua. Valmistelut ovat Euroopan keskuspankissa, EKP:ssa, jo pitkällä. Lokakuun loppupuolella julkistetaan tiedot EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien tilasta ja stressinsietokyvystä. Markkinoilla odotetaan näitä tietoja kuumeisesti. Banco Espirito Santon yllättävä kriisiytyminen kesän aikana oli karvas muistutus ongelmista, joita eräiden maiden pankeissa voi piillä.
Yhteisen pankkivalvonnan valmistelu on EKP:ssa jo pitkällä. Uutta väkeä on palkattu Frankfurtiin satamäärin, ja lisää on vielä tulossa. Kokonaisuudessaan EKP:n pankkivalvontayksikön odotetaan työllistävän liki 800 henkeä, ja tukitoiminnoissa on kolmisensataa lisää. Hakemuksia EKP:n avoinna oleviin tehtäviin oli tullut elokuun alkuun mennessä noin 15 700. Tämä on komea määrä ja kertoo kiinnostuksesta yhteiseen pankkivalvontaan. Valitettavan harva hakemuksista oli kuitenkaan Suomesta. Suomalaisten pankkien kannalta on tärkeää, että EKP:ssa on riittävästi suomalaista osaamista ja paikallistuntemusta. Toivottavasti jatkossa paikkoihin löytyy runsaasti hakijoita myös meiltä.
Pankit läpivalaisussa
Osana yhteiseen pankkivalvontaan siirtymistä on EKP:n johdolla käyty läpi sen suoraan valvontaan tulevien pankkien taseita, riskejä ja stressinsietokykyä. Tämän ns. kattavan arvioinnin tulokset julkistetaan lokakuun jälkipuolella eli juuri ennen yhteisen pankkivalvonnan käynnistymistä. Jännitys markkinoilla, pankkien keskuudessa ja varmaan myös EKP:ssä on vähitellen tiivistymässä. Kattava arviointi on ollut laajuudessaan liki massiivinen. Pankkien taseista on tehty tarkoin valikoituja otoksia, jotka on käyty läpi seikkaperäisesti ja pyritty löytämään mahdolliset ongelmaerät. Aikaa on kulunut tuhansia ja taas tuhansia tunteja. Mukana on ollut noin 6 000 asiantuntijaa EKP:sta, kansallisilta valvojilta sekä konsulttiyrityksistä. Rahaakin on kulunut runsaasti. Financial Times –lehden kyselyn mukaan ulkopuolisille konsulteille maksetaan yhteensä ainakin puoli miljardia euroa. Nämä kulut siirtyvät yleensä pankkien maksettaviksi. Saksassa rahaa on käytetty 240 miljoonaa euroa, ja pienemmissäkin euromaissa parikymmentä miljoonaa. Yksi poikkeus kuitenkin löytyy. Suomessa konsulttipalkkioihin kuluu Fivan ilmoituksen mukaan vain puolisen miljoonaa euroa. Pääsyynä Suomen menojen pienuuteen on, että Fiva on pyrkinyt tekemään osuutensa pankkiarvioinnista ensisijaisesti omin voimin. Fivalle onkin syytä antaa tunnustus tehokkaasta toiminnasta. Tosin Fivan vahva panostus on samalla merkinnyt sitä, että muita viranomaistöitä on jouduttu priorisoimaan tiukasti.Löytyvätkö kaikki ongelmat?
On esitetty epäilyjä siitä, onko EKP:n pankkiarviointi merkitykseltään sen kummoisempi kuin taannoiset Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) stressitestit, jotka ovat joutuneet yleisen virnuilun kohteeksi. Tämä jää nähtäväksi. Ainakin EKP on panostanut arviointiin paljon ja valvonut tarkoin kansallisten valvojien ja konsulttien tekemää tarkastustyötä. Uutta on myös se, että stressitesteihin on nyt yhdistetty pankkien viime vuoden lopun taseiden läpikäynti. Yhdessä näiden pitäisi antaa aiempaa parempi kuva pankkien tilasta. Kyse ei ole yhtään sen vähemmästä kuin EKP:n maineesta ja uskottavuudesta. Frankfurtissa tämä ymmärrettäneen hyvin. Kesän aikana yllättäen tapahtunut portugalilaisen Banco Espirito Santon kriisiytyminen oli ikävä muistutus siitä, minkälaisia ongelmia eräiden euromaiden pankkijärjestelmissä saattaa yhä muhia. Kyseessä on markkina-arvoltaan maan suurin pankki, jonka tase on noin 80 mrd. euroa. Epämääräisten liiketoimien seurauksena pankin tappiot nousivat alkuvuonna useisiin miljardeihin euroihin, ja se jouduttiin jakamaan kahtia, roskapankkiin ja siltapankkiin. Siltapankki pääomitettiin valtion kriisirahaston – käytännössä EU:lta saadun lainan – avulla, ja osakkeenomistajien sekä juniorivelkojien saamiset siirrettiin roskapankkiin yhdessä ongelmaerien kanssa. Toistaiseksi on epäselvää, paljastuivatko pankin ongelmat EKP:n pankkiarvioinnin ansiosta vai muusta syystä. Toivoa sopii, että ensin mainittu on oikea vastaus. Muussa tapauksessa Frankfurtissa ja aika monessa muussakin paikassa Euroopassa on syytä huolestua. Jos näin mittavat ongelmat jäävät pankkiarvioinnissa piiloon, mitä muuta taseissa voi piillä? Tämä on tärkeä asia myös suomalaisille pankeille. Pankkiunionin yhteinen kriisirahasto otetaan käyttöön vuonna 2016, ja siitä eteenpäin kriisien ratkomiseen voidaan käyttää rahaston varoja, jos sijoittajanvastuu ei kata kaikkia kriisinhoidon kuluja. Suomalaisten pankkien osuus rahastoon maksettavista varoista voi nousta yli miljardin euron. On siis suomalaisten pankkien ja niiden asiakkaiden etu, että EKP:n pankkiarviointi tehdään huolella ja tiukalla otteella. Muutoin löydämme itsemme pian maksumiehen roolista.Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
