Pankkiunioni on yksi tärkeimmistä eurooppalaisen integraation ilmentymistä sitten yhteisvaluutta euron. Yhteinen valvonta ja kriisinratkaisumekanismi ovat merkittävästi lisänneet luottamusta finanssialaan.
Pankkien kannalta se on tarkoittanut, että valvonta on kiristynyt ja että se on aiempaa kattavampaa ja järjestelmällisempää. Säännösten oman tulkinnan varaa on aiempaa vähemmän kansallisilla tasoilla. Tämä on parantanut finanssialan vakautta.
Valvonta työllistää pankkeja merkittävästi enemmän kuin ennen, erityisesti talouden ja riskienhallinnan organisaatioissa. EKP:n tieto- ja raportointipyynnöt edellyttävät laajamittaisia tiedonkeruuprojekteja pankeissa – valvonta on laajentunut nopeammin kuin pankkien tietojärjestelmiä on ehditty kehittää. Samaan aikaan valvonnan aiheuttamat kulut ovat nousseet tuntuvasti. Meillä OP Ryhmässä vuotuiset maksut viranomaisille ovat vuoden 2012 jälkeen lähes kolminkertaistuneet.
Ongelmiakin voi syntyä, kun EKP:n valvonta ulottuu yli toiminnan laillisuuden arvioinnin. EKP arvioi, ovatko pankkien hallinto, riskienhallinta ja taloudellinen asema riittävällä tasolla – tällöin voi jäädä tilaa yksittäisten virkamiesten subjektiiviselle tulkinnalle siitä, mikä on riittävää.
Hyvin asiansa hoitaneet pankit eivät saa joutua maksamaan ongelmapankkien riskien toteutumista
EKP:lla on mandaatti edistää yhteistä eurooppalaista sääntökirjaa, ja EKP näyttäisi tulkitsevan sitä vahvasti. Tämä on osittain ristiriidassa EU:n poliittisen tahtotilan kanssa, jossa on myös korostettu tarvetta turvata eurooppalaisen luottolaitossektorin monimuotoisuus.
Euroopassa toivoisi keskusteltavan siitä, mitä monimuotoisen pankkisektorin kehittäminen tarkoittaa – millaisia erilaisia toimijoita Euroopan pankkisektorille haluamme?
Pankkiunionin kolmannen pilarin, yhteisen talletussuojan, tulevaisuus on vielä auki. Valvottavan näkökulmasta riskinjaon tulee kulkea käsi kädessä riskien vähentämisen kanssa. Yhteinen talletussuoja tarkoittaisi merkittävästi pidemmälle menevää riskien jakamista. Ennen kuin siihen ollaan valmiita, pankkien jäljellä olevat ongelmat, kuten järjestämättömien luottojen suhteellisen suuri määrä ja pankkien merkittävä rooli kotivaltioidensa julkisen talouden rahoittamisessa, on ratkaistava ja riskejä vielä vähennettävä. Hyvin asiansa hoitaneet pankit eivät saa joutua maksamaan ongelmapankkien riskien toteutumista.
Toimiiko pankkiunioni valvottavan näkökulmasta? Sääntelyn ja valvonnan raskautta enemmän vaakakupissa painaa se, että valvonta Euroopassa on nyt aiempaa uskottavampaa. Se vahvistaa uskoa euroalueeseen, sen talouteen ja ennen kaikkea rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyyn. Pankkien menestykselle ympäröivän talouden menestys on elintärkeää.
Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit
Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle