Tilinkäytön rajoitteet ovat huijarille vain hidaste

Nykyajan pankkiryöstäjä ei heiluta huppu päässä pistoolia konttorin aulassa vaan esiintyy esimerkiksi pankin asiakaspalvelijana tai viranomaisena ja harhauttaa asiakkaan ryöstämään itse itsensä. Aihetta on käsitelty muun muassa Kauppalehdessä.

Huijaukset lisääntyvät ja ammattimaistuvat hurjaa vauhtia. Ihmisiä on tärkeää varoittaa jatkuvasti, että epämääräisiin viesteihin ei pidä reagoida eikä tuntemattomia linkkejä pidä missään nimessä klikata.

Pankeilta on peräänkuulutettu rajoitteita muun muassa ulkomaille tehtäviin maksuihin. Ehdotetun tyyppisiä rajoitteita tilinkäyttöön on jo käytössä ainakin osassa pankkeja. Ulkomaan- tai muiden maksujen estot eivät valitettavasti ole vedenpitäviä, vaan parhaimmillaankin ne vain hidastavat rikollisia.

Sääntely vaatii, että pankkiasioinnin on oltava paitsi turvallista myös joustavaa ja nopeaa. Esimerkiksi ulkomaille suuntautuvien maksujen estoa tulee voida muuttaa riittävän helposti, jos asiakkaalle tulee tarve tehdä rajoitteen estävä maksu. Asiakkaan harhauttaminen purkamaan esto onnistuu siten myös rikollisilta.

======
Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana
suomalaisilta on huijattu yli 100 miljoonaa euroa.
======

Median on arvioitu otsikoivan suuremmin aseistettujen rosvojen miljoonaryöstöistä kuin yksittäisiltä ihmisiltä huijatuista satasista tai tonneista. Huijauksissakin puhutaan miljoonista euroista – kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana suomalaisilta on huijattu yli 100 miljoonaa euroa. Samassa ajassa pankit ovat saaneet pysäytettyä ja palautettua 65 miljoonaa euroa rikollisille menossa ollutta rahaa. Huijareiden vaarallisuutta ja asiakkaiden valppauden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Valppaus ja tietoisuus ovat tärkein keino huijausten torjumisessa. Tärkeää olisi myös velvoittaa mukaan ne palveluntarjoajat, joiden kautta rikolliset uhrejaan lähestyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalisen median alustat, verkon kauppapaikat ja puhelinliittymien sekä sähköpostipalveluiden tarjoajat.

Lisäksi pankit tarvitsisivat lainsäädännössä selkeän mandaatin jakaa keskenään tietoa epäillyistä huijausrikollisista. Suomalaisissa pankeissa työskentelee tuhansia ihmisiä rahanpesun- ja petosten torjunnassa. Pankit eivät jätä asiakkaitaan yksin.

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehden mielipidesivulla.