Tietojärjestelmäkehitys vakuutusyhtiöissä hidastuu ja kallistuu, jos lakiehdotus toteutuu sellaisenaan

Hallituksen suunnitelma uudistaa julkisen hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelyä on tarpeen (HS 6.8.2022). Nykyisin viranomaispäätöksien automatisointia koskevassa lainsäädännössä on aukkoja. Osa nyt ehdotetuista säädöksistä on kuitenkin erittäin raskaita ja ne jopa vaikeuttavat päätöksenteon automatisointia. Suunta on hallitusohjelman ja Suomen digitavoitteiden vastainen.

Ehdotettu sääntely koskisi viranomaisten lisäksi myös yksityisiä yrityksiä silloin, kun ne hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Suuri osa Suomen sosiaaliturvasta on järjestetty lakisääteisin vakuutuksin yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Tällaisia ovat muun muassa työeläke- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Myös liikennevakuutuksen toimeenpano on kansallisen vakiintuneen tulkinnan mukaan julkisen hallintotehtävän hoitamista ja tietyiltä osin myös julkisen vallan käyttöä.

Asetelma johtaa useisiin ongelmiin. Ehdotettu sääntely vaikeuttaisi järjestelmien kehittämistä ja tekisi päätöksenteon automatisoinnista vakuutusyhtiöissä huomattavasti paljon kalliimpaa. Kaksi esimerkkiä: Vakuutusyhtiö ei esityksen mukaan saisi antaa tietojärjestelmien ylläpito- ja kehitystehtäviä ulkopuoliselle it-kumppanille – tämä on nykyisessä teknologiaympäristössä lähes välttämättömyys. Toinen esimerkki: Lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuutusyhtiöt tarjoavat myös vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten pakollisia liikennevakuutuksia ja vapaaehtoisia kaskovakuutuksia. Niitä hallinnoidaan samoilla tietojärjestelmillä – niin on tehty jo vuosia.

Ehdotettu sääntely toisi mittavasti lisävaatimuksia julkisten vakuutusten hallinnointijärjestelmään, mutta sama täytyisi ulottaa myös yksityisten vakuutusten hallinnointiin, sillä järjestelmien erottaminen olisi käytännössä mahdotonta. Tämä aiheuttaisi moninkertaiset kustannukset, kun niitä vertaa muutoksesta viranomaisille aiheutuneisiin kustannuksiin.

======
Ehdotettu sääntely toisi mittavasti lisävaatimuksia
julkisten vakuutusten hallinnointijärjestelmään
======

Vakuutusyhtiöiden rajaaminen lisäsääntelyn ulkopuolelle ei heikentäisi vakuutettujen oikeusturvaa, sillä alan automaattista päätöksentekoa koskevat jo esimerkiksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus sekä laaja vakuutusalan sääntely. Yksityisiä vakuutusyhtiöitä ei ole esimerkiksi vapautettu tietosuoja-asetuksen seuraamusmaksusta, kuten Suomessa tehtiin julkishallinnon toimijoiden osalta. Tätä ei ole huomioitu valmistelussa millään tapaa, vaan samaa yksityiskohtaista sääntelyä tarjotaan niin kaikkien viranomaisten kuin hallintotehtävää hoitavien yksityisten yritysten sovellettavaksi.

Ehdotettu sääntely vaikeuttaisi ja hidastaisi koko vakuutustoimialan digitalisaatiokehitystä ja lisäisi päällekkäisen sääntelyn vuoksi tulkintaepäselvyyksiä, kun samaa asiaa säädeltäisiin sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin sääntelyn kautta. Kumpaa noudatettaisiin – yksityisiä vai julkisia toimijoita koskevaa sääntelyä?

Lakiesitysluonnos on niin puutteellinen, että se on valmisteltava uudelleen ottamalla huomioon yksityinen sektori, joka hoitaa lakisääteistä vakuuttamista ja muita julkisia hallintotehtäviä.

Hannu Ijäs
johtaja
Finanssiala ry

Juho Mäki-Lohiluoma
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto