Terve epäluulo on tärkeä digitaito

Huijauksissa viimeinen tulvaportti on ihminen itse. Pankkien tietoturva on sen verran hyvä ja maksupalvelun tarjoajien maksuliikenne siinä määrin suojattu, ettei rehellisiin, kunnon alustoilla tapahtuviin tilisiirtoihin ja maksutapahtumiin päästä käsiksi vetämään välistä. Jäljelle jää se, joka maksutapahtuman käynnistää – ihminen.

Siihen huijarit iskevät – ja menestyksellä.

Finanssiala ry:n teettämän kansalaiskyselyn vastaajista 70 prosenttia kertoo joutuneensa huijauksen kohteeksi ja 11 prosenttia on luovuttanut tunnistautumistietojaan rikollisille.  Yli 5500 vastaajan joukossa määrä on pysäyttävä. 8 prosenttia kertoo menettäneensä myös rahaa rikollisille.

Suomalaisilta huijattiin vuonna 2023 lähes 77 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Pankit saivat pysäytettyä tai palautettua vajaan 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olevia varoja.

Huijausten toistuva kaava on se, että tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista yritetään onkia tietoon tavalla tai toisella: puhelimessa psykologisia koukkuja käyttäen tai sitten luomalla todella uskottavan oloisia peitesivustoja: verkkokauppoja, kuriiriliikkeiden sivuja joilla ”seurataan paketin matkaa” tai ”maksetaan toimitus” tai uskottavalta näyttäviä kopioita pankkien verkkopalvelusta.

Riski kasvaa, kun huomiokyky on heikko, digipalveluissa navigointi ei ole tuttua tai niiden käyttö on muuten vain vaikeaa. Olennaista olisi kyetä jollain tavoin tunnistamaan huijauksen epäilyttävät merkit.

======
Olennaista olisi kyetä jollain tavoin

tunnistamaan huijauksen epäilyttävät merkit.
======

Onko verkkosivu varmasti luotettava? Tuliko tekstiviesti oikeasta numerosta? Mistä sähköposti on peräisin? Onko vastapuoli tuttu? Miten päädyin verkkosivustolle, jolle olen syöttämässä tietoja – tulinko linkistä, hakukoneesta tai syötinkö osoitteen oikein? Onko verkkopalvelun takana olevan firma uskottava ja tunnettu? Ja kuka minulle soitti ja mistä hän tietää, mistä on kyse? Voinko varmistaa asian jotenkin? Rakastuiko minuun ihan oikeasti Facebook-profiilini perusteella ihana majuri tai näyttävä kaunotar?

Osin kyse on digitaidoista, osin maalaisjärjestä tai katuviisaudesta. Yhteenvetona voi todeta, että kansalaisten digitaitoihin on syytä lisätä yksi elementti: terve epäluulo.

Kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien mielipidesivuilla.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan