Rekka vaurioitui kolarissa. Yrittäjällä on vakuutukset kunnossa mutta korvauspäätös pyörii vakuutuskäsittelijöiden pöydillä, ja hommat seisovat. Niin sanottujen rutiinipäätösten hoitamista vakuutus- ja eläkeyhtiöissä nopeuttaisi, jos hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva laki säädettäisiin mahdollisimman pian ja siinä mahdollistettaisiin myös tekoälyn käyttäminen. Oikeusministeriön hiljattain julkaisemassa sääntelytarpeiden selvityksessä lähestymistapa on valitettavasti aivan liian suppea.
Sekä eläkevakuutusyhtiöt että lakisääteisiä vakuutuksia hoitavat vakuutusyhtiöt toteuttavat hallintotehtävää ja käyttävät julkista valtaa. Hallinnollisten automaattisten päätösten sääntelyllä on siis suuri merkitys myös finanssialalle. Automaattiselle päätöksenteolle on kysyntää etenkin Kelan ja verottajan kaltaisissa julkisen vallan toimijoissa, mutta myös vakuutus- ja eläkepäätöksiä myöntävät finanssiyritykset kaipaavat asiaa koskevaa sääntelyä pikaisesti.
Automaattista päätöksentekoa koskevia lainsäädäntöesityksiä on käsitelty jo vuosia eri valiokunnissa ja ministeriöissä. Nyt oikeusministeriö on julkaissut selvityksen, jossa käsitellään julkishallinnon automaattisen päätöksenteon lainsäädäntötarpeita.
Valitettavasti selvityksen lähestymistapa on turhan suppea, eikä selvitys huomioi tarpeeksi tekoälyn mahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa tekoäly täydentää automaattista päätöksentekoa, joten mahdollisuus hyödyntämiseen on lakia säätäessä ensiarvoisen tärkeää. Sääntelyn on luonnollisesti varmistettava, että yksityisyyden suoja, turvallisuus ja syrjimättömyys toteutuvat.
Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että asiaa koskeva lainsäädäntö valmistellaan mahdollisimman nopeasti työryhmässä, johon FA toivoo pääsevänsä edustamaan lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittavia vakuutusyhtiöitä.
Finanssialalla on tarve käyttää automattista päätöksentekoa esimerkiksi vakuutuskorvauksiin ja luottopäätöksiin. Monimutkaisiin korvauspäätöksiin käytettäisiin luonnollisesti ihmispohdintaa, mutta niin sanotuissa rutiinitapauksissa, joissa esimerkiksi korvauksen myöntäminen on leimasimen lyöntiä vaille varmaa, tekoäly suoriutuisi päätöksestä huomattavasti ihmisaivoja nopeammin ja virheettömämmin. Siten käsittelijät voisivat keskittyä lisäselvittelyä vaativiin tapauksiin, joiden ratkaiseminen sekin nopeutuisi.
Sekä EU-komissio että Suomen hallitus korostavat digitaalisuuden kehittämistä ja tekoälyn hyödyntämisen tärkeyttä, ja Euroopasta halutaan tekoälyn johtava keskus. Digitaalisuus lisääntyy nopeasti myös finanssialalla, ja yhtiöt panostavat automaattisen päätöksenteon kehittämiseen. Nyt olisikin tärkeää lainsäädännöllä määritellä, kuinka automaattista päätöksentekoa voidaan jatkossa kehittää.