Tarvitsemme talouskasvua velkaantumisen tilalle

Kun vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailua käytiin, kokoomuksen ja perussuomalaisten viesti oli selvä: törsäys ja tuhlaus loppuu, ja velkaantuminen käännetään selkeään laskuun.

Kansa halusi muutosta ja äänesti tiukan talouskurin puolueet vaalivoittoon.

Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkisti ensimmäisen budjettinsa syksyllä 2023, monelle tiukkaa talouskuria kannattaneelle äänestäjälle tuli yllätyksenä, että vuodelle 2024 piti ottaa lisää velkaa yli 10 miljardia.

Vaalikautta on nyt takana pian puolitoista vuotta, ja Petteri Orpon (kok) hallitus on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työmarkkinauudistuksista ja monenlaisista säästöistä hallinnossa ja sosiaali- ja työttömyysturvassa.

Lisätuloja hallitus on pyrkinyt hakemaan muun muassa tuntuvalla arvonlisäveron korotuksella (24 prosentista 25,5 prosenttiin), joka astuu voimaan jo syyskuussa.

Kaikesta sopeutuksesta huolimatta elokuun alussa julkistettu valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys vuodelle 2025 kertoo, että Suomi joutuu ottamaan peräti 12,2 miljardia lisää velkaa.

Hallituksen puolustukseksi on toki todettava, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa monta miljardia enemmän.

======
Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu.
======

Heikon suhdanteen vuoksi verotuloja ei kerry läheskään siihen malliin kuin vielä puoli vuotta sitten odotettiin.

Oman myrskyvaroituksensa antoi luottoluokittaja Fitch, joka piti Suomen luottoluokituksen (AA+) ennallaan, mutta pudotti luottoluokituksemme näkymät negatiivisiksi.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Fitch ei usko Suomen pystyvän kääntämään velkaantumista yhtä todennäköisesti kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, miten kaksi Fitchiä vieläkin merkittävämpää luottoluokittajaa Moody’s ja Standard & Poor’s arvioivat tulevina kuukausina Suomen näkymiä.

Luokittajien arvioilla on väliä. Mitä heikompi on luokitus, sitä kalliimpaa lainaraha on. Kun velkaa on otettu, sille tulee nykyisessä korkoympäristössä jo hintaa.

Vuoden 2025 budjettiesityksessään VM arvioi, että Suomi maksaa valtionvelan korkoja jo 3,5 miljardia. Mikäli luottoluokitus heikkenee, velan hinta voi nousta tuntuvasti.

On kylmäävää ajatella, mitä teemme, jos Suomen talouteen iskee lähivuosina koronan kaltainen shokki. Kun velkaa on jo valmiiksi paljon, kykymme kriisien ratkaisemiseen ovat entistäkin heikommat.

======
Vanhenevan väestön Suomessa
velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka.
======

Suomen talous on edelleen taantumassa. Vasta loppuvuonna on odotettavissa piristymistä, vaikkakaan ei mitään kovin mainittavaa.

Viimeisimmät madonluvut tulivat Tilastokeskuksen artikkelista 13.8.2024: Suomessa työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Velkalaivaa on vaikea kääntää, ellei työttömyyttä saada laskuun.

Väestörakenteellemme emme mahda nopealla aikataululla mitään, ja suurten ikäluokkien hoivan suurimmat laskut ovat vasta tulossa kuitattaviksi.

Suomen hallitusta on syytä tukea siinä, että se pyrkii kääntämään velkaantumisen. Kuten budjettia koskevat uutiset osoittavat, nykyiset toimet eivät vielä valitettavasti riitä. On surkeaa sanoa tämä ääneen, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on hyvinvointivaltio, johon meillä ei enää ole varaa.

Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka.

Suomen taloutta vaivaa krooninen kasvun puute, ja sille meidän kaikkien pitäisi yhdessä pystyä tekemään jotain. Se vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vieläkin lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita.