Antti Rinteen hallitus aikoo ohjelmansa mukaan parantaa suomalaisten talousosaamista. Kirjaus on hyvä, kunhan se saa aiheesta innostuneen vastuuministerin. Tehtävä soveltuisi luontevasti joko opetusministeri Li Anderssonin, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen tai valtiovarainministeri Mika Lintilän vastuulle. Talousosaamisen edistäminen solahtaisi myös elinkeinoministeri Katri Kulmunin tai oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin salkkuun.
Finanssiala on kannattanut jo pitkään toimia talousosaamisen parantamiseksi. Kaksi nousee ylitse muiden: Taloustaitojen opettelua on lisättävä eri koulutusasteilla ja talousosaamisponnisteluilla on oltava päälle katsova taho. Ainakin ensimmäiseen hallitus on luvannut tarttua.
Talousosaamisesta linjataan hallitusohjelmassa näin:
”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta.”
Kirjaus on hyvä ja mahdollistaa monenlaisia toimia. Kun talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa, olisi keskityttävä nimenomaan konkreettisten taloustaitojen opetukseen makrotaloudellisen talousopetuksen sijaan. Makrotalouden ymmärrykselle on opetuksessa ehdottomasti paikkansa, mutta käsillä oleva ylivelkaantumisongelma kielii nimenomaan konkreettisten oman talouden hallinnan taitojen puutteesta.
Talousosaaminen tarvitsisi päälle katsojakseen puolueettoman tahon, jonka sateenvarjon alle voisi koota erilaisia talousosaamista kohentavia näkökulmia.
Hallituksen kannattaisi harkita kaudellaan myös talousosaamisasioiden osoittamista selvästi jollekin tunnustetulle toimijalle – kirjaus poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisestä voisi konkreettisesti tarkoittaa juuri tätä. Suomessa moni taho tekee hyvää työtä talousosaamisen lisäämiseksi. On esimerkiksi erilaisia maksuttomia opetukseen hyödynnettäviä materiaaleja, nuoria talousosaamisen pariin innostavia ohjelmia ja kilpailuja, talousongelmissa olevien nuorten vapaaehtoista tukemista sekä opettajien täydennyskoulutusta.
Talousosaamisponnisteluja ei kuitenkaan valtakunnallisesti koordinoida riittävästi. Useat talousosaamisprojektit alkavat samasta perustehtävästä: selvitystyöstä, kuka tekee mitäkin ja kenenkin kanssa. Hetkellisesti kuva kirkastuu, mutta projektin päättyessä tilanne palaa ennalleen. Osin kyse on myös projektiluontoisuudesta, jatkuvuus puuttuu.
Talousosaaminen tarvitsisi päälle katsojakseen puolueettoman tahon, jonka sateenvarjon alle voisi koota erilaisia talousosaamista kohentavia näkökulmia. Erinomainen esimerkki löytyy Australiasta, jossa kehitettiin vuosikymmenen alkupuolella menestyksekäs Moneysmart-sivusto. Se kokoaa runsaasti yhtenäisessä muodossa olevaa informaatiota omasta taloudenhallinnasta lähtien budjetoinnista, mutta pitäen sisällään myös verotusta, sijoittamista, vakuuttamista, eläkkeitä, lainanottoa, huijauksia ja monia muita taloustaitoihin liittyvää puolta.
Erinomainen esimerkki löytyy Australiasta, jossa kehitettiin vuosikymmenen alkupuolella menestyksekäs Moneysmart-sivusto.
Sivustolla on lukuisia laskureita, joilla pystyy esimerkiksi laskemaan itselleen sopivan lainan kokoa, vertailemaan rahastojen kuluja tai kulurakenteen vaikutuksia tuottoon, tarvittavan henkivakuutuksen kokoa ja niin edelleen. Sivustolta löytyy apu lähes mihin tahansa kansalaisen rahaan ja talouteen liittyvään pulmaan tai vertailutilanteeseen. Sivusto yhdistää paitsi riippumatonta tietoa, myös konkreettista hyötyä, joka saa ihmiset käyttämään sivustoa yhä uudelleen laskenta- ja vertailuapuna, kun elämässä on tehtävä jonkinlainen taloudellinen päätös tai joutuu uuteen tilanteeseen – vauva syntyy, joutuu työttömäksi, eteen tulee avioero tai uuden asunnon hankinta. Siinä sivussa tarjoillaan tietoa päätösten tueksi.
Sivuston takana on Australian arvopaperi- ja sijoitusalaa valvova viranomainen, jolle osoitettiin reilut kymmenen vuotta sitten runsaasti resursseja talousosaamisen parantamiseen. Suomesta tällainen selvä taho puuttuu, minkä vuoksi talousosaamisen kenttä on moninainen, osin hajanainenkin. Uudella hallituksella on tässä oiva sauma kohentaa tilannetta.
Lue arvio koko hallitusohjelmasta finanssialan näkökulmasta täältä
