Tarjolla on enemmän välineitä talousneuvontaan kuin koskaan, mutta ne eivät tavoita eniten neuvojen tarpeessa olevia.
Suomalaiset eivät suunnittele raha-asioitaan. Finanssialan Keskusliiton teettämän Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan 52 prosenttia suunnittelee talouttaan vain alle kolmen kuukauden päähän tai sitä lyhemmässä syklissä. Huolestuttavinta on, että lähes 20 prosenttia ei suunnittele rahankäyttöään lainkaan.
Lyhytnäköisellä elämäntyylillä äkillisiin tuleviin menoihin ei osata varautua. Rahavaje paikataan pikalainalla, jota ei pystytä maksamaan takaisin. Maksuhäiriömerkintöjen määrä rikkoi kesäkuussa aiemman ennätyksen: häiriöitä on jo 372 800 suomalaisella eli 8,4 prosentilla aikuisväestöstä. Tällaiset luvut tekevät taloudenhallinnan osaamistasosta merkittävän kansantaloudellisen ongelman. Erityinen ongelmaryhmä on nuoret aikuiset miehet. Hieman yli kaksikymppiset, ammatillisen koulutuksen saaneet miehet ovat selkeästi suurin ryhmä, joka ei huolehdi opintolainoistaan.
Talousopetusta on saatavissa hyvin. Koulujen oppisisältöihin on nyt saatu talousosaamiskoulutusta. Kouluilla ja opettajilla on käytettävissään muun muassa Nuori Yrittäjyys -verkoston tarjoamat opetusaineistot, Taloudellisen tiedotustoimiston Yrityskylä-opetuskehikko sekä Finanssialan Keskusliiton kehittämä oman talouden saloja avaava Zaldo-peli.
Hieman yli kaksikymppiset, ammatillisen koulutuksen saaneet miehet ovat selkeästi suurin ryhmä, joka ei huolehdi opintolainoistaan.
Tarjolla on useita myös aikuisemmalle väelle tarkoitettuja apuvälineitä. Mun Talous -verkosto kerää yhteen eri oman talouden hallintaa tukevia yhteistyötahoja ja lähteitä. Takuusäätiö tarjoaa talous- ja velkaneuvontaa sekä Penno-laskuria, jolla voi budjetoida omaa rahankäyttöään. Useat pankit auttavat omilla asiakassovelluksillaan pitämään kulut hallinnassa.
Vaikka apua on saatavilla, on harmi, että apu ja ongelma eivät kohtaa. Talousosaamisesta näyttää tulevan yksi esimerkki suomalaisen yhteiskunnan kahteen kastiin jakautumisesta. Suuri osa väestöstä hoitaa talousasiansa mallikkaasti ja on erilaisen taloushallinnan opetuksen ja välineistön piirissä. Alati kasvava joukko kuitenkin elää elämäänsä taloudellisessa mielessä holtittomasti ja ilman tietämystä yksinkertaisesta taloudenhallinnasta.
Talousopetuksen ja sen tarvitsijoiden kohtaamisongelmaan on hankala löytää helppoa ratkaisua. Valtioneuvoston asettama taloudenhallinnan neuvottelukunta on laatinut toimenpideohjelman taloudenhallinnan parantamiseksi. Kansalaisten taloudenhallintaa yritetään parantaa ennaltaehkäisevästi opettajien koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kautta.
Vanhemmilla ja kouluilla on ensisijainen vastuu lapsen kyvystä ymmärtää oman taloudenhallinnan tärkeyttä. Kaikkein parhaiten koko ikäluokan tavoittaa peruskoulu ja sitä seuraava toisen asteen koulutus. On ensiarvoisen tärkeää, että siellä talousopetus otetaan vakavasti osaksi opetusta.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla.