Suomalaisista 70 prosenttia pitää eläkejärjestelmää luotettavana. Samaan aikaan vastaavan kokoinen osuus kokee huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättää myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten väliset tuloerot. Enemmistö siis samaan aikaan luottaa järjestelmään, mutta on huolissaan sen yksityiskohdista. Luvut ovat Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta .
Huoli kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta on relevantti huoli varsinkin ikääntyville, jolloin terveyspalvelujen tarpeen voi ennakoidakin kasvavan. Huolta voi olla myös kohtuuhintaisesta asumisesta tai hoivan vaihtoehdosta: kuka minusta pitää huolen ja missä voin asua, kun en jostain syystä toimintakyvyltäni pysty huolehtimaan nykyisestä kodistani, itsestäni ja jokapäiväisistä askareista.
Kriittisyyttä tutkimuksen mukaan ilmeni erityisesti nuorten maksutaakassa, eläkkeiden riittävyyden sekä järjestelmän taloudellisen kestävyyden osalta tulevaisuudessa sekä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä koskevissa mielipiteissä.
Luottamuksesta huolimatta vain joka neljäs pitää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena tai selkeänä. Eläke ei ole oman näkemyksen mukaan myöskään riittävää kaikille: joka toinen vastaaja arvioi riittävyydessä olevan puutteita.
Epäluulo korostuu naisilla, terveytensä huonoksi kokevilla sekä matalasti koulutetuilla. He kokevat eläkejärjestelmän oikeudenmukaiseksi muita harvemmin sekä suhtautuvat eläkkeiden riittävyyteen muita kriittisemmin.
Finanssiala pitää tärkeänä, että omaa eläketurvaa voi täydentää helposti esimerkiksi vapaaehtoisilla vakuutuksilla tai muilla finanssialan tuotteilla.
Luottamuksen määrittely on tutkijoidenkin mukaan monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä ilmiö. Luottamus eläketurvaan on erityisen haastavaa sen moniulotteisuuden takia: onko vastaaja huolissaan omasta eläkeiästään, muiden eläkkeiden riittävyydestä vai kenties nuorille lankeavasta rahoitustaakasta?
Suomessa luottamus julkisiin instituutioihin ja muihin ihmisiin on eri tutkimusten ja mittareiden mukaan hyvällä tasolla. Institutionaalinen ja yleistetty luottamus on vahvasti yhteydessä myös niin hyvinvointivaltion instituutioihin – kuin tässä tapauksessa erityisesti luottamukseen eläkejärjestelmään. Puolestaan tutkimusten mukaan maissa, joissa ei ole luottoa yhteiskunnan järjestelmiin, ei sitä ole myöskään satunnaisiin kanssaihmisiin. – Kannettaisiinko siellä huolta myös pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta?
Yhteiskuntia pidetään pystyssä luottamuksella. Luottamuksen menettäminen olisi kallista, sillä kokemusten mukaan sitä on vaikea saada takaisin. Hyvinvointivaltion kaltaiset yhteiskunnat hyötyvät solidaarisuudesta: kannetaan huolta vähempiosaisista.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
