Mihin sote-uudistusta Suomessa tarvittiinkaan? Heinäkuun alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen tavoitteina mainitaan eri syistä johtuvien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille suomalaisille sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Jo useampi hallitus on todennut, että uudistukselle oli tarvetta. Terveydenhuollon peruspalveluihin on jo pitkään ollut jonoja, saatavuudessa epätasaisuutta sekä epätasa-arvoa hoitoon pääsyssä eri alueilla.
Suomen soten vahvan perustan muodostaa verovaroin rahoitettu järjestelmä, jota yksityiset palvelut ja vakuutukset täydentävät. Yksityiset palvelut antavat myös tilaa julkisen järjestelmän kehittyä yhä paremmin kansalaisten tarpeita vastaavaksi.
Vuoden 2020 lopussa 1 264 000 suomalaisella oli sairauskuluvakuutus, joka oli otettu joko aikuiselle itselleen, lapselle tai työnantaja oli ottanut sen työntekijälleen. Kaikkien vakuutuksenottajien tavoitteina on tutkimusten mukaan ollut jonotuksen minimointi. Muita syitä vakuutuksen käyttöön on ollut vaivattomuus palvelujen käytössä, kuten mahdollisuus täsmällisiin ajanvarauksiin päivystyksen sijaan ja ilta-aikoihin. Vakuutuksenottajat ovat pitäneet tärkeinä myös taloudellisia syitä: vakuutuksella säästää rahaa, jos tulee vaikkapa hankala sairaus, lääkekuluja tai tarve erikoislääkärin palveluille.
======
Suomen soten vahvan perustan muodostaa verovaroin rahoitettu järjestelmä,
jota yksityiset palvelut ja vakuutukset täydentävät.
======
Ihmisten oma aktiivisuus hoitoon pääsyyn vaikuttamisessa on tullut merkittävämmäksi tekijäksi kuin ehkä on haluttu myöntää. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet monelle keino hallita tilannetta. Työterveyshuollon asiakkaina nopeasti saatavilla olevaan palveluun tottuneet eivät edes ehtisi fyysisesti jonottamaan palveluun pääsyä, ellei ole aivan pakko.
Kansalaisten omat päätökset sote-palveluista, hoitoon ja lääkärille pääsystä lepäävätkin huolessa omasta ja lähimmäisten terveydestä sekä arjen eri välttämättömyyksien ja velvoitteiden yhteen sovittamisessa. Oma ja lähimmäisten sekä terveys että toimintakyky painavat päätöksissä, kun tehdään valintoja. Myös työnantajat huolehtivat työntekijöiden nopeasta ja hyvästä työhön paluusta tarjotessaan vakuutuksen avulla hoitoa.
Mahdollisuus valintaan toteuttaa arjen keskellä tapahtuvaa vastuunkantoa. Sillä voi olla merkittäviä kytköksiä myös omaan hyvinvointiin ja terveyteen sekä terveysturvallisuuteen, vaikka julkinen terveydenhuoltojärjestelmä pitääkin meistä kaikista hyvää huolta tarjoten niin perusterveydenhuollon vaihtoehdoista kansalaisten valistukseen sekä neuvontaan kuin aina myös erikoisterveydenhuollon vaativiin operaatioihin, joissa taistellaan hengestä.
Yksityisten vakuutusten rooli julkisen terveysturvan täydentäjänä korostuu, jos soten keskeinen tavoite palvelujen saatavuudesta sekä niiden valinnasta ja omaehtoisesta hallinnasta ei syystä tai toisesta toteudu. Kysyntä hyville palveluille ja hoidolle kuitenkin säilyy.
Avainkysymykseksi muodostuu, saadaanko parempaa terveyttä, onko palvelujen laatu parempi ja uskooko kuluttajakansalainen siihen. Vastaavatko tarjonta ja toteutus perustarpeisiin tyydyttävällä tavalla? Onko resursseja viedä uudistus uskottavasti käytäntöön? Epäselvä palvelulupaus luo kysyntää. Kansalaisen tulisi voida saada tietää mistä julkinen vastaa ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla – tämä palvelulupauksen vaatimus pitää sisällään myös yksityiskohtia, kuten mistä ja mihin aikaan palvelua saa, mitä ja millaista palvelua – vai kannattaako asiat hoitaa itse omalla vastuulla sieltä mistä palvelua on saatavilla?
Ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiön Yhteistä ja yksityistä varautumista – vanhusten hoivan tulevaisuus -raportissa pohditaan julkisen ja yksityisen vastuun kumppanuutta vanhuspalveluissa.
Sorsa-säätiön raportissa todetaan, että ihmiset eivät tiedä, mihin ja miten varautua ja miten omaehtoinen varautuminen vaikuttaa julkisen palvelun saamiseen. Epäselvyys aiheuttaa epätietoisuutta ja kansalaiset alkavat epäillä annettujen lupausten kestävyyttä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän laatu lepää nyt tulevien hyvinvointialueiden päätöksissä. Palvelulupaus on taas koetuksella: mistä vastaa yksilö ja mikä osa on yhteiskunnan vastuulla? Onko nopea hoitoon pääsy edelleen omissa käsissä vai tuoko uudistus parannusta? Näköpiirissä ei ainakaan vielä ole parannuksia nykytilanteeseen, vaikka uudistettavat rakenteet voisivat mahdollistaa tehokkuutta.
Jäikö kysyttävää
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala ry peräänkuuluttaa Säätytalolle sotepäivitystä – palvelut selkeytettävä ja järjestelmät modernisoitava!
Hoivaa ja hoitoa, miten palvelulupaus ensi vaalikaudella kirjataan? Katso webinaarin puheenvuorot
Elinkeinoelämän järjestöt: viisi ratkaisua soteen
”Olemme suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä” – poliitikot keskustelivat hoivan ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta
