EU-komissio julkaisee kolmen vuoden välein raportin eläkkeiden riittävyydestä. Hiljattain julkaistun raportin mukaan eläkejärjestelmät ovat selvinneet varsin hyvin viime vuosien kriiseistä, kuten koronasta ja inflaatiosta. Raportti tarjoaa myös vertailukohdan eri eläkejärjestelmille.
Suomen eläkejärjestelmä saa paljon kiitosta – ja ansaitusti. Järjestelmämme on hyvin kattava ja kansalaisille yksinkertainen. Työntekijän ei tarvitse huolehtia, karttuuko työstä eläkettä, eikä eläkkeelle jäävän muistella sitä, mistä kaikkialta eläkettä on kertynyt. Riittää, että eläkettä hakee. Järjestelmä hoitaa sen, että karttuneet etuudet maksetaan.
Eläkejärjestelmämme on rakennettu vahvasti lakisääteisten eläkkeiden varaan. Raportin mukaan peräti 98 % eläkemenosta koostuu lakisääteisistä eläkkeistä. Lakisääteistä eläketurvaa voisi täydentää lisäeläkkein. Ne ovat pitkän tähtäimen säästötuotteita, joiden hedelmistä säästäjä pääsee nauttimaan eläkkeelle päästyään. Näiden lukujen mukaan Suomessa lisäeläkkeillä on turhan pieni merkitys.
Eläkejärjestelmämme suojaa hyvin köyhyydeltä, mutta se ei ole antelias. Eläkkeiden korvausaste on noin 50 %, eli tämän verran keskimäärin eläke on palkasta. Se on EU-keskiarvon alapuolella. Ikääntyneiden köyhyysriski (nk. AROP) on Suomessa hyvin alhainen – AROPin mukaan köyhyys katsotaan riskiksi, jos tulot ovat pienemmät kuin puolet suomalaisen mediaanitulosta. Jos taas köyhyysriskissä eläväksi katsotaan, mikäli tulot ovat alle 70 % mediaanitulosta, tilanne muuttuisi. Tällöin Suomessa olisi köyhyysriskissä eläviä ikääntyneitä enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
On perin harmillista, että hallitus muutti lisäeläkkeiden verotuksen suuntaa. Lisäeläkesäästämiseen kannustamisen sijaan lisäeläketuotteet käytännössä lopetetaan. Eurooppa liikkuu toiseen suuntaan. Raportin valossa Suomessakin olisi lisäeläkkeille tilausta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
Tela: Suomalaisten työeläkevarat jatkoivat kasvuaan 10 miljardilla – kasvu erityisesti listattujen osakkeiden ansiota