On sekä Suomen että suomalaisen finanssialan etu, että Suomi on aktiivinen EU-pöydissä. Tulevan hallituksen on vahvistettava Suomen vaikuttamista Brysselissä ja huolehdittava siitä, että suomalaiset erityispiirteet otetaan huomioon EU-sääntelyssä.
Suomen EU-päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä vahvemman ennakkovaikuttamisen suuntaan. Valtion kannanmuodostuksessa käytetty U-kirjelmä on toimiva muuten, mutta U-kirjelmä tehdään vasta komission ehdotuksen jälkeen. Seuraavassa hallitusohjelmassa on määriteltävä selkeästi Suomen EU-politiikan tavoitteet ja prioriteetit. Tarvitaan myös vuosittainen valtionhallinnon EU-strategia, joka ohjaa riittävän konkreettisesti keskeisten hankkeiden ennakollista vaikuttamista. Ministeriöiden EU-jaostoissa voidaan keskustella nykyistä enemmän tulevista sääntelytavoitteista.
Tehokkainta vaikuttaminen on silloin, kun päätöksentekijöiden ideat ovat vasta kehittelyasteella. Tässä Suomen pitäisi olla kokoaan suurempi ja toimia, kuten suuret jäsenmaat.
======
Tehokkainta vaikuttaminen on silloin, kun ideat ovat vasta kehittelyasteella.
======
Finanssiala hahmottelee parhaillaan tavoitteitaan ensi vuonna aloittavan uuden komission sääntelystrategiaan. EU-parlamenttivaalit järjestetään EU-maissa kesäkuun alussa 2024. Euroopan komission ylin johto järjestäytyy uudelleen syksyllä 2024, ja tässä yhteydessä komissio antaa myös uuden sääntelykauden strategiansa.
Eurooppa on elänyt jo useita vuosia erilaisten kriisien tuomien haasteiden keskellä. Myös näkymät tuleviin vuosiin ovat epäselvät ulko- ja turvallisuuspolitiikan, talouden ja ilmastonmuutoksen takia. Tämä tuo lisävaikeutta tulevan sääntelystrategian määrittämisessä. Suomalaisen finanssialan kannalta uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa Suomen EU-jäsenyyden keskeistä merkitystä. Tuemme eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden vakautta ja haluamme kehittää edelleen yhtenäisiä ja turvallisia pääomamarkkinoita.
EU:n on myös huolehdittava sääntelyssä kilpailukyvystään – ja Suomen on huolehdittava siitä, että suomalaiset erityispiirteet otetaan huomioon EU-sääntelyssä. On tärkeää, että sääntely tukee yksityisen sektorin ja kotitalouksien investointeja ja vihreää siirtymää. Globaali pankkiturbulenssi ei ole vaikuttanut suomalaisen finanssisektorin vakauteen. Nyt onkin tärkeää arvioida huolellisesti ja hätiköimättä, millaisia tarpeita nykyisen EU-sääntelykehikon muuttamiseen on. Kuluttajien luottamus ja halu lisätä omaa säästämistä ja sijoittamista tulee varmistaa oikein mitoitetulla sääntelyllä.
======
Suomen on huolehdittava siitä, että maan erityispiirteet otetaan huomioon EU-sääntelyssä.
======
Pidämme myös hyvin tärkeänä EU-sääntelyn seuraavia askeleita koskien luontokadon torjumista ja sosiaalisen kriteerin ESG-velvoitteita. Uutta kestävän rahoituksen sääntelyä luotaessa tulee kuitenkin huomioida opit viime vuosien valmistelusta. Sääntely vaikuttaa useiden vuosikymmenien aikana tehtäviin investointeihin.
Finanssiala tarvitsee päätösten tueksi vertailukelpoista ja selkeää tietoa viherpesuriskin välttämiseksi. Tällä hetkellä finanssialan velvoitteissa on yhä paljon tulkintaepäselvyyksiä ja käytännön toimeenpanon haasteita. Sääntelyä tulee voimaan nopeasti ja se on osin päällekkäistä tai ristiriitaista. Ala kaipaisi aikaa sopeutua ja kehittyä markkinaehtoisesti.
Tulevina vuosina keskustellaan, millä tavoin finanssialan digitalisaatiota ja datan hallintaa tulee säädellä. Sääntelyn tulee mielestämme mahdollistaa uudet innovaatiot, tehokkaammat toimintatavat ja monipuoliset palvelut. Markkinaehtoisia, teknologianeutraaleja toimia on tuettava ja keskeisiin riskeihin markkinoilla ja sijoittajansuojassa on puututtava. Samoja riskejä on säänneltävä samoin tavoin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Eurooppalaiset finanssijärjestöt: Komission linjaus sääntelyn rajoittamisesta on hyvä – periaatteelle oltava uskollinen myös sijoittamista koskevassa sääntelyssä
Tahto luo kyvyn – eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituksen lisäämiseen tarvitaan poliittista määrätietoisuutta
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
