Lähimaksu nousi hiljattain suomalaisten suosituimmaksi maksutavaksi kaupan kassalla. Suomalaiset ikääntyneet ovat verkkopankin käytön etujoukoissa Euroopassa. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä digitaalisessa taloudenhoidossa, joka on paitsi helppoa ja näppärää, myös turvallista.
Koronapandemian aikana korttipohjainen lähimaksaminen teki lopullisen läpimurron. Useat rohkaistuivat lisäksi kokeilemaan mobiilimaksua, ja osa siirtyi pääsääntöisesti mobiilimaksujen käyttäjäksi. Verkkokaupassa kävi samoin. Moni teki ensi kertaa tuttavuutta verkko-ostamisen kanssa, ja osa lisäsi asiointiaan verkossa entisestään.
Jos verkkoasiointiin ei ole mahdollisuutta, esimerkiksi ruokakaupat tarjoavat mahdollisuutta tilata ostoksia puhelimitse ja maksun voi tehdä joko suoramaksulla tai maksukuorta käyttäen. Moni siirtyi kaupan kassalla käyttämään lähimaksua tai vielä hygieenisempää mobiilimaksua, jossa maksu tapahtuu vilauttamalla älylaitetta. Asiakkaan tunnistaminen tapahtuu asiakkaan omassa laitteessa, eikä maksupäätteeseen tarvitse koskea lainkaan.
Lähimaksun suosio oli kuitenkin kasvussa jo ennen pandemiaa.
Suomen Pankin maksuliiketilastot vuodelta 2019 osoittavat, että maksukortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun syitä ovat erityisesti nopeus ja helppous: lähimaksussa tunnusluvun näppäily jää väliin. Kassajono etenee sutjakkaammin, koska kortinkäyttö on käteismaksamista nopeampaa. Tällä hetkellä lähimaksujen määrä lähentelee 70 prosenttia korttimaksuista.
Lähi- ja mobiilimaksaminen on myös turvallista. Lähimaksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä ei ole tiedossa Suomessa tai muualla Euroopassa. Kaikkien maksuvälineiden kanssa tulee kuitenkin olla huolellinen ja noudattaa maksuvälineen myöntäjän antamia ohjeita.
Jos mikä tahansa maksuväline – kortti tai maksusovelluksella varustettu älypuhelin – katoaa tai varastetaan, täytyy katoamisesta heti ilmoittaa pankkiin. Korttimaksuja on hyvä seurata korttiin liitetyltä tililtä tai laskulta ja verrata tapahtumia kuitteihin. Jos tilillä näkyy sinne kuulumattomia tapahtumia, kannattaa olla yhteydessä pankkiin mahdollisimman pian.
Mummukin maksaa kortilla
Vuoden 2020 tilastoissa näkynee merkittävä käteisen käytön väheneminen koronapandemian vuoksi. Kaupoissa on pandemian aikana käteisen sijasta toivottu maksettavan korteilla ja lähimaksulla.
Digitaalisten maksutapojen voittokulusta huolimatta käteinen ei katoa lähitulevaisuudessa. Toisinaan käteistä on pakko käyttää, ja sen saatavuus on tärkeää osalle ikäihmisiä ja erityisryhmille, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Myös käteisen saatavuus on monipuolistunut viime vuosina pankkikonttorien vähenemisestä huolimatta. Käteistä on konttorien ja käteisautomaattien lisäksi mahdollista nostaa tuhansista kauppojen toimipisteistä ja R-kioskeista eri puolilta Suomea. Osa pankeista lähettää kahisevaa myös postitse.
Vaikka käteinen on joillekin ikääntyneille edelleen tärkeää, jyrää digitalisaatio myös vanhemman väen keskuudessa. Finanssiala ry:n vuoden 2019 Säästäminen luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan 86 prosenttia 65–74-vuotiaista käyttää verkkopankkia ja 75–79-vuotiaistakin 70 prosenttia. Lähimaksua 65–74-vuotiaista ilmoitti käyttävänsä 85 prosenttia ja 75–79-vuotiaista 83 prosenttia,
Teknologian mahdollisuuksien keskellä on myös huolehdittava, että kaikille tarjotaan riittävä osaaminen. Finanssialan yritykset tarjoavatkin monipuolisesti tukea uusien palvelujen käyttöönottoon.
Finanssiala ry aloitti viime vuonna yhdessä Helsingin kaupungin kanssa puolivuotisen maksamisen pilotin. Sen kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungilta laskuja saavat sosiaali- ja terveysalan senioriasiakkaat. Pilotin avulla selvitettiin, miten ikääntyneiden asiakkaiden laskun maksua voitaisiin helpottaa digitalisaation avulla ja samalla tehostaa kaupungin taloushallintoa. Pilotissa ratkaisuja myös löydettiin. Tutustu pilotin loppuraporttiin.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
