Alkulähteet säppiin – somealustat ja verkon kauppapaikat velvoitettava torjumaan myös huijauksia

Kun rikollinen lähtee uhrinsa kimppuun, pankkitilille tavalla tai toisella tunkeutuminen on vasta viimeisiä vaiheita. Ennen sitä huijarin on saatava kontakti uhriinsa, saatava tämä uskomaan tarinaansa ja suostumaan raottamaan kukkaronsa – tai tässä tapauksessa verkkopankkinsa – nyörejä.

Huijausten torjuntakeinoja suunnitellessa keskitytään usein pankkien turvajärjestelyiden kiristämiseen tai korostetaan pankkien vastuuta. Tärkeää olisi puuttua myös kanaviin, joilla huijarit alun perin saavat yhteyden uhriinsa.

Tuntemattomasta tai tutustakin numerosta tuleviin puheluihin, tekstiviesteihin ja muihin yhteydenottoihin moni osaa jo suhtautua terveellä epäluulolla. Huijauksen kulku voi kuitenkin olla myös esimerkiksi tällainen:

Kuluttaja haluaa myydä vanhan puhelimensa ja luo tilin verkossa toimivaan kauppapalveluun. Kiinnostunut ja avulias ostajaehdokas löytyy nopeasti, ja kaupat saadaan sovittua. Valveutunut kuluttaja tietää, että tuntemattomille ei kannata lähettää tavaraa ennen kuin rahat ovat tilillä. Toisaalta ei rahaakaan kannata lähettää ennen kuin tavara on saatu. Mikä eteen?

Kokeneella ostajalla on näppärä keino. Nettikirppiksellä on käytössään kätevä sovellus, jonka avulla raha jää ikään kuin säilöön ja siirtyy myyjälle vasta, kun ostaja on kuitannut saaneensa tavaran. Ostaja auttaa aloittelijaa lähettämällä linkin aidonnäköiseen sovelluskauppaan, josta sovelluksen saa ladattua puhelimeen.

Kun puhelimen myyjälle selviää, että kyseessä olikin haittaohjelma, jonka avulla rikolliset pääsevät uhrin verkkopankkiin, on jo liian myöhäistä pyytää pankkia pysäyttämään maksuja tai sulkemaan tilejä tai kortteja.

======
Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana
suomalaiset ovat menettäneet huijauksissa yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.
======

Verkon kauppapaikkojen ohella somealustat ovat huijareille tehokkaita paikkoja etsiä uhreja. Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana suomalaiset ovat menettäneet huijauksissa yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Samassa ajassa pankit ovat saaneet pysäytettyä ja palautettua 65 miljoonaa euroa rikollisille menossa ollutta rahaa.

Suomalaisissa pankeissa työskentelee tuhansia ihmisiä rahanpesun- ja petosten torjunnassa. Pankit eivät kuitenkaan voi torjua huijauksia yksin: niin sanottuihin huijausten alkulähteisiin puuttuminen on välttämätöntä rikosten torjunnan tehostamiseksi.

Teleoperaattoreilla on jo nyt velvoite estää soittajan numeron väärentäminen ja huijaussoittojen välittäminen puhelun vastaanottajille Suomessa. Alan edunvalvojan FiComin mukaan sen ansiosta huijauspuheluita on parhaimmillaan estetty jopa yli 200 000 päivässä.

Pankkien ja teleoperaattoreiden lisäksi myös somealustat ja verkon kauppapaikat on saatava mukaan huijausten torjuntaan. Ainoastaan kaikkien osallisten toimin saadaan aikaan riittäviä tuloksia.