Nyt ratkaistaan, onko Suomessa jatkossa tarjolla myös kotimaisia vai ainoastaan ulkomaisia rahastoja. Toteamus on kärjistys, muttei liioittelua. Sijoitusrahastolain uudistamisesta valmistui ehdotus, joka sai laajaa tukea. Finanssiala ry:n mielestä ehdotukset olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti. Uudistuksella voidaan vaikuttaa siihen, että suomalaiset rahastot voisivat olla menestyvä, kilpailukykyinen vientituote.
EU:n rahastomarkkinat ovat yksi parhaiten toimivista sisämarkkinoista finanssipalvelujen alueella. Yhteen maahan perustettua rahastoa voidaan markkinoida suhteellisen helposti muissa maissa. Eri maissa olevia rahastoja voidaan myös yhdistää toisiinsa, jotta saadaan aikaan suurempia ja tehokkaampia yksiköitä. Lisäksi rahastoja hoitavia rahastoyhtiöitä on mahdollista yhdistellä eri maissa. Tavoitteena on, että rahastoyhtiöt voisivat järjestää toimintansa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä yhdistettynä kilpailuun on omiaan tuomaan hyötyjä myös rahastosijoittajille. Kehityksen myötä rahastotoiminta on keskittynyt ja keskittymässä erityisesti muutamille markkinoille, kuten Luxemburgiin ja Irlantiin.
Finanssiala ry edustaa suomalaisia rahastoyhtiöitä. Näemme tärkeänä, että suomalaiset toimijat voivat osallistua tasavertaisin kilpailuedellytyksin eurooppalaisille markkinoille. Huolimatta rahastotoiminnan keskittymisestä toimintaa on mahdollista harjoittaa menestyksellisesti myös suurten rahastokeskittymien ulkopuolella.
Tasavertaiset kilpailuedellytykset tarkoittavat erityisesti sitä, että emme itse aseta itsellemme sellaisia rajoittavia säännöksiä, joita ei ole muiden maiden rahastoilla. Kaikki noudattavat EU:n rahastosääntelyn vähimmäisvaatimuksia, mutta meillä on lisäksi kansallisia lisävaatimuksia tai erikoisuuksia. Usein nämä vaatimukset pohjautuvat aiempiin kansallisiin säännöksiin ajalta, jolloin rahastomarkkinat olivat hyvinkin kansallisia.
Pelkästään Suomen markkinoita varten ei rahastoja juuri perusteta.
Ennen yhteismarkkinoita kansalliset säännökset toimivat usein varsin hyvin. Nyt ne ovat este tehokkaalle toiminnalle ja varsinkin rahastojen myynnille ulkomaille. Rahastoyhtiöt haluavat tehostaa toimintaansa – käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos suomalaista rahastoa ei voi sääntelyn vuoksi markkinoida myös muissa maissa, rahasto perustetaan tai siirretään jonnekin muualle. Pelkästään Suomen markkinoita varten ei rahastoja juuri perusteta.
Sijoittajan näkökulmasta voi kysyä, heikentääkö kansallisten vaatimusten poistaminen sijoittajansuojaa. Vastaus tähän on kielteinen. Sijoittajille markkinoidaan jo nyt ulkomaisia rahastoja, joissa ei ole vastaavia kansallisia erikoisuuksia. Ulkomaisia rahastoja ei siitä huolimatta pidetä turvattomina. Kaikki EU-sääntelyn mukaiset rahastot täyttävät joka tapauksessa EU-sääntelyn asettamat sijoittajansuojavaatimukset.
Valtiovarainministeriön laajapohjainen sijoitusrahastolain uudistamista selvittänyt työryhmä ehdotti poistettavaksi useita kansallisia vaatimuksia, mikä on erittäin kannatettavaa. Kahden asian osalta todettiin, että jatkovalmistelu on tarpeen: osuudenomistajarekisteri ja niin sanottu vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö.
Näistä osuudenomistajarekisterisääntely on keskeisin este suomalaisten rahastojen markkinoinnille ulkomailla ja erilaisten jakelukanavien lisääntymiselle myös kotimaassa. Osuudenomistajarekisteriin on Suomessa merkittävä rahasto-osuuksien omistajat. Kuten työryhmä toteaa, rekisterin kehittämisessä on otettava huomioon verottajan tarpeet. Sen ei kuitenkaan pidä olla esteenä säännösten kehittämiselle. Verottajan tarpeet liittyvät Suomessa verovelvollisten sijoitustietoja koskeviin vuosi-ilmoituksiin ja verovalvontaa varten tarvittaviin kontrollitietoihin. Sijoittajien vuosi-ilmoitusvelvollisuus koskee jo nyt kattavasti Suomessa toimivia rahastoja markkinoivia tahoja rahaston kotimaasta riippumatta. Tiedot omistetuista rahasto-osuuksista toimitetaan verottajalle esitäytettyä veroilmoitusta varten.
FA:n jäsenillä on kotimaisten rahastojen lisäksi myynnissä iso joukko muihin maihin rekisteröityjä rahastoja. Myös näiden rahastojen osalta tehdään lain edellyttämät vuosi-ilmoitukset, vaikka niiden kotimaassa ei suomalaistyyppistä rahasto-osuusrekisteriä olisikaan.
Rahaston juridisen rakenteen osalta vaihtuvapääomainen osakeyhtiö on vallitseva juridinen muoto Keski-Euroopassa ja se on siten laajalti tunnettu erilaisten asiakkaiden keskuudessa. Vaikka suomalainen niin sanottu sopimuspohjainen rahastomuoto on toiminut hyvin ja joustavasti eri olosuhteissa, olisi meillä syytä mahdollistaa myös toinen vaihtoehto. Erilaisten juridisten muotojen mahdollistaminen olisi omiaan lisäämään suomalaisten alan yhtiöiden kilpailukykyä.
Suomalainen rahastoala on tähän saakka pärjännyt kilpailussa hyvin ja tarjonnut sijoittajille kiinnostavia sijoitusvaihtoehtoja. Nyt on tilaisuus antaa eväät pärjäämiselle myös jatkossa. Sijoittajien lisäksi kotimainen rahastoala kanavoi hyötyjä koko yhteiskunnalle: yhtiöt maksavat veronsa Suomeen ja työllistävät suomalaisia.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
