Sijoittajainformaatio uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi

Riittävä sijoittajansuoja on toimivien markkinoiden perusedellytys. Sen keskeinen osa on asiakkaille tarjottava informaatio. Sijoituspalvelulain mukaan asiakkaalle on hyvissä ajoin ennen palvelun tarjoamista annettavat riittävät tiedot sekä palvelun tarjoajasta että tarjotuista palveluista ja tuotteista. Laissa on tarkemmin määritelty annettavat tiedot. Keskeisiä tietoja ovat mm. tuotteen ominaisuudet, riskit ja kulut.

Niin sanotuista paketoiduista sijoitustuotteista (esim. sijoitusrahastot, sijoitusvakuutukset ja strukturoidut tuotteet) on lisäksi annettava EU:n PRIIPS-asetuksen mukainen määrämuotoinen avaintietoasikirja.

PRIIPS-asetuksen valmistelussa tehtiin aikoinaan paljon työtä sen puolesta, että avaintietoasikirjassa tiedot annetaan harmonisoidussa muodossa. Se on asiakkaille selkeää ja helpottaa eri tuotteiden vertailua. Lisäksi tiedon määrää haluttiin rajoittaa niin, että asiakirjassa keskitytään asiakkaan kannalta vain kaikkein tärkeimpiin tietoihin – näin on todennäköisempää, että asiakas todella myös tutustuu annettuihin tietoihin.

Asetuksen mukaan avaintietoasiakirjan maksimipituus on kolme sivua. Siihen päätyminen ei ollut helppoa. Tarvittiin vuosien valmistelu, että päästiin kohtuulliseen sopuun siitä, mitkä ovat ne kaikkein olennaisimmat tiedot ja mikä on niiden paras esittämistapa.

Viime aikoina kestävyysasioiden merkitys sijoittamisessa on kasvanut ja sen tueksi on saatu runsaasti uutta EU-sääntelyä. Sääntelyn tarkoitus on hyvä; se antaa sijoittajille riittävät tiedot kestävyysnäkökohtien huomioon ottamisessa.

Sääntely on tuonut tullessaan myös EU:n tiedonantosetuksen (SFDR) nojalla annettavat avaintietositteen tapaan harmonisoidut tiedot. Niiden myötä sijoittajalle annettavan tiedon määrä on kasvanut ja tiedon esittämistapa vaihtelee. Kestävyystiedot vievät tilaa yli viisi sivua, kun samaan aikaan kaikki muut olennaiset tiedot on puristettu kolmeen sivuun.

Kasvavat ja esittämistavaltaan erilaiset tiedonantovelvollisuudet aiheuttavat lisätyötä ja kustannuksia palveluntarjoajille. Vielä isompi ongelma syntyy, jos ne karkottavat sijoittajia markkinoilta. Liiallinen ja sekava informaatio voi saada sijoittajat vetäytymään sijoituksista ja pitämään rahansa pankkitilillä tai sijoittamaan varansa vähemmän säänneltyihin tai sääntelemättömiin, usein varsin riskipitoisiin kohteisiin.

Ratkaisu ongelmaan on tiedon määrän rajoittaminen ja EU:n tiedonantosääntelyn kokonaisuuden arviointi. Tiedon määrän rajoittaminen voi näennäisesti kuulostaa sijoittajansuojan heikennykseltä, mutta oikein tehtynä se päinvastoin parantaa sijoittajasuojaa varmistaen, että jatkossakin sijoittaja saa juuri kaikkein tärkeimmät tiedot.

======
Tiedon määrän rajoittaminen parantaa sijoittajasuojaa varmistaen,
että jatkossakin sijoittaja saa juuri kaikkein tärkeimmät tiedot.
======

Pitää muistaa, että avaintietoasiakirjaa kehitettäessä tiedon määrää karsittiin juuri sijoittajan edun vuoksi. Ideaa tukevat myös kokemukset muilta elämänalueilta. Auton ohjekirja pitää sisällään satoja sivuja yksityiskohtia, mutta sen lisäksi kuljettaja saa ”pikaoppaan”, jonka avulla hän pääsee ajoon ilman tuntien lukukinkereitä.

Samalla pitää varmistaa, että tiedot ovat saatavissa teknisesti nykyaikaisessa muodossa, kuten mobiililaitteilla. Voisi luulla, että tämä on näinä aikoina itsestäänselvyys, mutta sijoituksissa moni asia nojaa edelleen paperiin – tai sen sähköisenä versona toimitettavaan pdf-pakettiin.