Seniorien turvallinen digiasiointi on asenteesta kiinni – kieltojen sijaan tarvitsemme myönteisiä ja selkeitä toimintaohjeita  

Kuvassa kolumnin kirjoittaja Päivi Luna

Digiasioinnin turvallisuus on tärkeä ja ajankohtainen teema, joka koskettaa kaiken ikäisiä. Finanssipalveluiden siirtyminen digitaalisin kanaviin on muuttanut ihmisten tapaa hoitaa raha-asioita. Tänä päivänä digitaidot ovat olennainen osa taloustaitoja sekä oman talouden hallintaa. 

Seniorit ovat heterogeeninen ihmisryhmä, johon mahtuu monenlaisia digiosaajia. Suomessa erityisesti 60–69-vuotiailla digitaalinen talousosaaminen on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla. Digitaidot kuitenkin heikkenevät, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Senioreihin mahtuu myös kokonaan digitaitoja vailla olevia. Suomessa heitä on arviolta noin 330 000. 

======
Digipalveluissa on tärkeää pysyä osallisena myös muutosten kourissa ja silloin, kun ihmisen toimintakyky heikkenee.
======

Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreessa kyselytutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, myös talous- ja digitaitoja. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä koki saavansa talousasiansa hoidettua helposti verkossa, mutta samalla joka kahdeksas kaipasi enemmän tukea sähköiseen asiointiin. 

Digipalveluissa on tärkeää pysyä osallisena myös muutosten kourissa ja silloin, kun ihmisen toimintakyky heikkenee. Eri palveluja ja asiakaspolkuja kehitettäessä onkin tärkeä kuulla myös niitä asiakkaita, jotka eivät digitaalisia palveluita syystä tai toisesta käytä. Digipalvelut eivät saa olla saavuttamaton vuori ikäihmisille.  

Oikeuspalveluviraston ja Suomen Pankin koordinoiman kansallisen talousosaamisen strategian toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Visiona on tehdä Suomesta talousosaamisen mallimaa vuoteen 2030 mennessä.

Strategian yksi oleellinen tavoite on digitaalisen talousosaamisen edistäminen eri ikäryhmissä. Siihen kuuluu olennaisena osana eri digipalveluiden ja -tuotteiden haasteiden, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen.  

Eri ikäryhmien tarpeet pitää tunnistaa ja huomioida, jotta palvelut, viestit sekä toimintaohjeet osataan kohdistaa ja muotoilla kohderyhmälle sopivalla tavalla. Käyttäjien kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Moni palvelunkehittäjä hyödyntää erilaisia kansalaisraateja ja testikäyttäjiä kehitystyössä esimerkiksi verkkosivuja uudistettaessa.  

======
Ihmisen oma asennoituminen vaikuttaa myös siihen, miten hän eri tehtävistä ja toiminnoista suoriutuu.  
======

Pankit tekevät yhdessä seniorijärjestöjen kanssa jatkuvasti töitä näiden asioiden eteen. Pankit edistävät asiakkaidensa talousosaamista ja digipalvelujen parantamista muun muassa hyödyntämällä henkilökohtaisia tapaamisia ja erilaisia verkostotyökaluja. 

Parhaat käytännöt talousosaamisen edistämisessä saavutetaan moniammatillisesti eri toimialojen yhteistyön kautta. Finanssiala ry:ssä olemme tunnistaneet tämän mahdollisuuden ja ylläpitäneet vuoropuhelua eri seniorijärjestöjen ja viranomaisten kanssa jo vuosien ajan.  

Osaaminen on tiedon lisäksi erilaisten toimintatapojen nippu. Myös ihmisen asennoituminen vaikuttaa siihen, miten hän eri tehtävistä ja toiminnoista suoriutuu.  

Seniorien toimintakykyä ja valppautta on tärkeä tukea, kun luomme varmuutta ja vahvistamme digitaalisessa ympäristössä asiointia. Kieltojen sijasta tarvitsemme myönteisiä, selkeitä ja ytimekkäitä toimintaohjeita. Suomalaista rocklyriikkaa lainatakseni: ”Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla jotka ymmärrän” on hyvä ohjenuora. 

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan