Meillä kotona opetettiin lapsia säästämään. Osa viikkorahakolikoista laitettiin aina säästöpossuun, joka tyhjennettiin kerran tai kaksi vuodessa pankkiin. Jos vuosi oli vaihtunut, samalla pankkikirjaan merkittiin korot. Se oli juhlapäivä. Silloin vielä sai korkoa säästöilleen, välillä jopa kaksinumeroisia summia. Kun vähän isompana tarvitsin rahoja, kävelin pikkukaupungin lähiön pankkikonttoriin ja nostin rahaa pankkikirjallani.
Olin viisivuotias, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen sijoitusrahasto. Osakkeet, meidän kodissamme lähinnä puhelinyhtiöiden, säilytettiin mustassa salkussa. Niitä ostettiin varaamalla aika pankkiin. Kun kerron lapsuusmuistojani säästämisestä lapsilleni, he katsovat minua kuin dinosaurusta. Heille on täysin vierasta, miksi possua käytetään monesti edelleen säästämisen symbolina. Se on heille yhtä kummallista kuin sijoitussalkun kutsuminen salkuksi tai luurin kuva symboloimassa puhelimeen vastaamista.
======
Lapsilleni on täysin vierasta, miksi
possua käytetään monesti edelleen
säästämisen symbolina.
======
Lapsilleni lähtee kuukausiraha automaattisena kuukausisiirtona. Kuten kotona aikoinaan opin, opetan myös omia lapsiani säästämään, ja siksi osa viikkorahasta siirtyy automaattisesti suoraan rahastoihin kuukausisäästösopimuksen kautta. Lapset näkevät sijoituksensa, markkinaliikkeet ja korkoa korolle -ilmiön hienouden omasta puhelimestaan. Säästöön on jo kertynyt ihan hyvä summa, vaikka kuukausittain rahaa siirtyykin rahastoon vain 10 euroa per nenä. Ja jos rahaa sattuu säästöstä tarvitsemaan, muutama klikkaus riittää.
Vanhin tyttäreni täytti juuri 18 vuotta ja hänellä oli mahdollisuus ensimmäistä kertaa itse sijoittaa syntymäpäivärahojaan – puhelimella tietysti. Noran, Nordean digitaalisen sijoitusneuvojan, avulla 10 minuutissa syntyy henkilökohtaisesti sopiva sijoitusratkaisu. Ennen rahastojen olemassaoloa hyvin hajautettu, ammattimaisesti hoidettu sijoitussalkku oli mahdollinen vain miljonääreille. Ihmekös tuo, jos sijoittamisella on Suomessa edelleen leima, että se ei kuulu tavallisille lähiöasukeille. Digitalisaatio ja automaatio ovat tuoneet aiemmin tuhansien eurojen hintaiset varainhoitopalvelut ensimmäisiä kesätyörahoja sijoittavien nuortenkin ulottuville. Nyt palvelut ovat tarjolla jokaisen puhelimessa. Osakkeitakin voi ostaa etusormella tai peukalolla.
Sijoituspalveluiden digitalisaatio, kuten digitalisaatio useimmiten, hyödyttää eniten pieniä kohderyhmiä, jotka aiemmin eivät ole saaneet riittävää palvelua. He ovat ehkä jääneet palvelun ulkopuolelle tai sen käyttäminen on ollut heille tavattoman työlästä, vaikeaa tai kallista. Siksi sijoituspalveluiden digitalisaatio on tavalliselle pienelle ihmiselle voitto.
Koska sijoitusmarkkinat sykkivät talouden ytimessä, niiden digitalisaatiolla on talouteen laajempikin vaikutus. Laajemman sijoittajakunnan syntyminen on mahdollistanut entistä pienemmille yrityksille kasvurahan hankkimisen pörssiin listautumalla. Helpompi pörssiin listautuminen on myös kannustanut uusia yrittäjiä, sillä yrityksestä irtautuminen listautumisen kautta on entistä helpompaa. Tämä taas on synnyttänyt uusia kasvuyhtiöitä ja uusia työpaikkoja. 2020-luvulla ei tarvitse enää olla varakas, jotta voi kasvattaa yritystä. Myös suuryritykset ovat hyötyneet. Niiden omistajakunnasta kasvava osa on nykyään tavallisia sijoittajia joko suoraan osakeomistusten tai rahastojen kautta. Sijoitusmarkkinoiden ja -palveluiden digitalisaatio jatkuu edelleen. Mitä helpommaksi sijoittaminen tehdään, sitä enemmän hyötyvät nyt sijoittamisen ulkopuolelle jäävät ihmiset, yritykset ja sitä kautta koko taloutemme.
Tanja Eronen, toimitusjohtaja, Nordea Funds Oy (Nordean pohjoismainen rahastoyhtiö)
Kirjoitus on osa kolumnisarjaa, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöt kertovat digitalisaatiosta finanssialalla.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
