Sääntelyn kustannukset realisoituvat nyt – Millä rahoitetaan pankkipalveluiden kehitys sääntelyn kuristuksessa?

Peruspankkipalvelut koskettavat käytännössä jokaista suomalaista. Euroopan pankkiviranomaisen mukaan Suomi on vertailun kärkimaita peruspankkipalveluiden saatavuudessa.

Valtiovarainministeriö on tiedustellut alan yrityksiltä, viranomaisilta ja asiakkailta, ovatko peruspankkipalveluiden määrä ja saatavuus riittäviä ja onko hinnoittelu oikeasuhtaista. Aina on varaa parantaa, mutta näyttää huolestuttavalta, jos Suomessa oltaisiin vastaamassa kritiikkiin säätämällä lakiin esimerkiksi palvelupakkoja tai hintasääntelyä.

Mitä pankkien palvelumaksuilla katetaan? Palveluiden hinnoittelussa luottolaitoslaissakin mainittu minimivaatimus on, että aiheutuneet kustannukset pitää pystyä kattamaan. Kustannukset pitävät sisällään sekä välittömät että välilliset kustannukset. Välillisiä kustannuksia syntyy runsaasti esimerkiksi lainsäädännöstä, joka onkin viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi rahanpesun torjunnan toimenpiteet ja vakavaraisuussääntelyn vaatimat raportit ei synny itsestään, vaan vaativat henkilöstöä ja järjestelmiä.

Kasvaneen sääntelyn kustannukset realisoituvat nyt, ja ne rasittavat pankkien taloutta. Palvelupakot ja hintasääntely olisivat markkinataloudessa poikkeuksellisia toimenpiteitä ja puhdasta kansallista lisäsääntelyä. EU-komissio on todennut, että peruspankkipalveluvelvoitetta ei EU-tasolla lähdetä laajentamaan.

======
Pankin tulovirralla katetaan palveluiden tuottamisen, toimitilojen ja henkilöstön lisäksi
toiminnan ja turvallisuuden kehittäminen.
======

Kotimaisella sääntelyllä olisi myös vaikutus kilpailutilanteeseen. EU:ssa palvelut liikkuvat vapaasti, ja pankkipalveluita on mahdollista tarjota rajat ylittävästi. Jos velvoitteet koskisivat vain suomalaisella toimiluvalla toimivia pankkeja, se tuottaisi kohtuutonta kilpailuetua muualta Euroopasta Suomeen palveluita tarjoaville. Jos taas sääntely koskisi kaikkia Suomen markkinoille palveluita tarjoavia, nostaisi se markkinoille tulon kustannuksia ja vähentäisi tarjontaa ja kilpailua Suomessa.

Pankkien tulovirrat muodostuvat palvelumaksuista ja korkotuotoista. Varsinkin korkotuotot vaihtelevat suuresti korkomarkkinan tilanteen mukaan, mutta myös palkkiotuotoissa on suhdanteista johtuvaa heiluntaa – mitään varmaa, paksua tulopatjaa ei pankeilla ole. Pelkkien kustannusten kattaminen ei ole terveen liiketoiminnan jatkumiseksi riittävää. Liiketoiminnan tuotoilla pitää pystyä kattamaan myös toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kustannukset, riskeihin varautuminen sekä kohtuullinen tuotto pääomalle. Jos vaikkapa verkkopankkipalveluita halutaan edelleen kehittää, pitää tuottoja edelleenkin saada enemmän kuin toiminnan pyörittämisestä aiheutuu kuluja.

======
Jos verkkopankkipalveluita halutaan kehittää,
pitää tuottoja saada enemmän kuin toiminnan pyörittämisestä aiheutuu kuluja.
======

Vapaassa markkinataloudessa palvelut hinnoitellaan markkinaehtoisesti ja kilpailu ohjaa hinnoittelua. Kuluttajien kuukausittaisia pankkipalvelukuluja voi vertailla Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn sivuilla. Kuluttajien pankkipalvelupakettien hinnat vaihtelevat ilmaisesta reiluun kymmeneen euroon. Onko tämä paljon verrattuna muihin palveluihin, kuten esim. joukkoliikenteeseen, puhelin- ja nettiliittymiin tai vaikkapa sähkön siirtoon, josta on maksettava perusmaksu joka kuukausi, käyttipä sähköä tai ei? Valtiovarainministeriöllä on lainsäädännön laatijana suuri valta ja voimakas ase käsissään. Toivomme viisautta ja malttia sen käytössä.