Pitkä odotus palkitaan – korttimaksamisen infrastruktuuri modernisoituu

Suomen korttimaksamisen infrastruktuurista kuuluu hyviä uutisia. Yhä useampi korttimaksamisen arvoketjun osapuoli on siirtymässä tukemaan moderneja maksamisen palveluita. Markkinan liikahtamista tähän suuntaan on odotettu reilu vuosikymmen, jopa pidempään.

Muutos nopeuttaa ja sujuvoittaa korttimaksamista. Muualla maailmalla korttimaksamisen infrastruktuurissa on jo pitkään tuettu toiminnallisuutta, jossa maksukortin tunnusluku tarkistetaan kortinmyöntäjän järjestelmässä. Nyt sama tuki on toteutumassa myös Suomeen. Käytännössä muutos näyttäytyy kaikille niille, jotka maksavat perinteisellä maksukortilla. Jos maksutapahtuma edellyttää maksun hyväksymistä tunnusluvulla, korttia ei tarvitse enää syöttää maksupäätteeseen. Kortin lähiluku riittää, minkä jälkeen tunnusluku näppäillään maksupäätteelle.

Kortin voi edelleen syöttää maksupäätteeseen ja antaa korttiin liittyvän tunnusluvun kuten aiemminkin. Suomalainen erikoisuus ovat yhdistelmäkortit, joissa samassa kortissa ovat sekä debit- että credit-kortti. Yhdistelmäkorttien lähiluku tukee vain yhtä maksutapaa. Tyypillisesti suomalaisissa korteissa yhdistelmäkorttien lähiluku on kytketty debit-ominaisuuteen. Jos yhdistelmäkortin credit-ominaisuudella haluaa maksaa, tulee kortti syöttää maksupäätteeseen. Ratkaisuun on päädytty sujuvamman käyttökokemuksen vuoksi.

Suomessa lähimaksamiseen siirryttiin vuonna 2013, jolloin myönnettiin ensimmäiset lähimaksukortit – myöhemmin sääntelyllä määriteltiin lähimaksuille maksimiarvot. Lähimaksamisesta tuli hyvin suosittua ja vuonna 2019 lähimaksurajaa nostettiin 25 eurosta 50 euroon. Lähimaksurajaa ryhdyttiin sääntelemään Euroopassa toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) myötä. Sääntelyssä asetettiin maksajan todentamiseksi maksimiarvot lähimaksuille. Tälle on kolme kriteeriä: kertamaksun ylittää 50 euroa, maksuja tehdään peräkkäin yli viisi kappaletta tai maksujen kumulatiivinen arvo ylittää 150 euroa. Näissä tilanteissa tulee kortinhaltijan antaa maksupäätteelle tunnusluku.

Suomessa tunnusluvun antaminen on edellyttänyt kortin syöttämistä maksupäätteeseen sirun lukemista varten. Samassa yhteydessä on pyydetty tunnusluvun näppäilyä maksupäätteelle. Korttimaksamisen infrastruktuurin päivittyessä kortin syöttämistä maksupäätteeseen ei enää tarvita. Yksi vaihe maksutapahtumasta jää siis pois. Lähiluku riittää ja tunnusluvun syöttäminen maksupäätteelle. Muutos on tekninen eikä liity lähimaksun maksurajoihin.      

Lähimaksutavan muutos on merkittävä, mutta voi jäädä monelta myös huomaamatta. Muutos infrastruktuurissa on yksi etappi matkalla tulevaisuuden maksutapoihin. Korttimaksamisen infrastruktuurin päivitys mahdollistaa muilla maksuvälineillä kuin korteilla maksamisen. Modernissa infrastruktuurissa älymaksaminen onnistuu esimerkiksi koruilla ja avaimenperillä. Yleisesti ottaen infrastruktuurin muutos mahdollistaa maksamisen sellaisilla välineillä, joita ei voi syöttää kortinlukijaan ja joissa ei ole käyttöliittymää asiakkaan todentamiseksi.

Älypuhelimilla maksettaessa infrastruktuurin muutos ei näy, koska asiakkaan todentaminen tapahtuu älypuhelimessa. Muutos näkyy erityisesti niille kortinhaltijoille ja niissä tilanteissa, jotka edellyttävät perinteistä korttimaksua sirulla ja tunnuslukua käyttäen. Asiointitilanteesta riippuen lähimaksujen määrä voi olla hyvinkin suuri. Lähimaksujen osuus kaikista tapahtumista on noin 75 prosenttia. Noin joka neljännessä tapahtumassa käytetään sirua ja tunnuslukua. Muutoksen myötä lähimaksujen määrä tulee kasvamaan.   

Infrastruktuurin kokonaisvaltainen päivittäminen kestää – tilanne ei muutu nopeasti toiseksi. Vielä pitkään tulee vastaan tilanteita, joissa kortti pyydetään syöttämään sirunlukijaan. Infrastruktuuri ei ole täydellinen ennen kuin maksamisen arvoketjun kaikki toimijat ovat siirtyneet tukemaan infrastruktuurin muutosta sekä Suomessa että maailmalla. Kaikkien osapuolien, kuten kaupan tai muun maksunsaajan, kortinmyöntäjien ja edellisille palveluita tarjoavien on tuettava muutosta. Suomessa uudesta lähimaksutavasta tulee näkyvä osa arkea arviolta vuoden tai kahden kuluessa. Yleisesti kortinhaltija pärjää hyvin seuraamalla maksupäätteen antamia ohjeita. Maksupääte kertoo kortinhaltijalle, jos kortti on syötettävä sirulukijaan.

Tarkkaavaisille kortinkäyttäjille Suomeen tuleva uudistus on voinut tulla tutuksi ulkomailla. Myös Suomessa osa kauppiaista ja kortinmyöntäjistä on jo pidempään tukenut uutta ratkaisua. Suomi ei ole viimeinen uuteen lähimaksukäytäntöön siirtyvä maa. Suomen lisäksi harvalukuinen joukko muita maita kuten Islanti, Britannia ja Ranska arvioivat tilannetta tai ovat vähitellen päivittämässä korttimaksamisen infrastruktuuria vastaavalla tavalla.

Muutos on kestänyt kauan, koska kyse on alun perin ollut markkinalähtöisestä muutoksesta – vauhti kiihtyy vuoden 2024 alusta lähtien. Suomessa korttimaksamisen historiasta löytyy useita taitekohtia, joissa infrastruktuurin päivitykseen vetoapua on saatu maksukorttiyhtiöiltä. Myös tällä kertaa kävi niin, että suomalaista korttimaksuinfrastruktuuria saadaan päivitettyä ajan tasalle maksukorttiyhtiön avulla. Modernisointihankkeisiin ei ryhdytä, jos niistä ei ole yksittäiselle toimijalle suoraa hyötyä tai muutos ei lisää tuottoja.

Pääsääntöisesti järjestelmien uusinnasta koituu pelkästään kustannuksia ja siitä syystä kannustetta päivittämiseen ei ole. Yksittäinen pieni paikallinen toimija ei kokonaistilannetta voi muuttaa. MasterCardin sääntömuutoksen myötä tuki uudelle infrastruktuurille vahvistuu vuoden 2024 alusta lähtien. Maksukorttiyhtiön tuki on tässä yhteydessä korvaamatonta.  

Varautumismielessä on kannatettavaa, että korttimaksamisen infrastruktuuri on monipuolinen ja tarjoaa tukea erilaisille maksutavoille. Muutoksen myötä markkinoilla voidaan nähdä kuluttajien pitkään toivomia uudentyyppisiä maksamisen tuotteita ja palveluita. Myös maksujen vastaanottaminen älypuhelimella tulee mahdolliseksi.  Muutos vahvistaa entisestään korttimaksamisen infrastruktuuria.