Pidetään asuntokauppa liikkeessä

Maailmantalouden näkymät eivät ole ruusuiset. Useiden ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu likimain puolittuu tänä vuonna. Talousnäkymät heijastuvat myös Suomen asuntomarkkinoille. Koronapandemian asuntokauppaa vilkastuttanut vaikutus on väistynyt, ja nyt lämmitysenergian hinnan ja lainakorkojen nousu sekä yleinen epävarmuuden kasvu ovat hiljentämässä asuntokysyntää.

Tällaisessa tilanteessa asuntomarkkinoita olisi tuettava, jotta perheiden asunnon ostaminen ei vaikeudu eikä muuttoliike työn perässä tyrehdy. On kurjaa, jos emme saa työlle tekijöitä pelkästään siitä syystä, ettei työntekijälle ja hänen perheelleen löydy sopivaa, oman talouden kantokykyyn sopivaa asuntoa. Jos asuntokauppa alkaa tökkiä, tämä lisää pulaa myös vuokra-asunnoista. Lisäksi asuntokaupan hidastuminen saattaa ajaa kotitalouksia kahden asunnon loukkuihin, kun uusi, omaan tilanteeseen soveltuva asunto on jo löytynyt, muttei vanha asunto mene kaupaksi.

Nopea ja tehokas lääke asuntokaupan tukemiseen olisi keventää lainakattoa nostamalla se alkuperäiselle tasolleen. Näin tehtiin mm. ensimmäisenä pandemiakesänä vuonna 2020, jolloin Finanssivalvonta palautti asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen, tuttavallisemmin lainakaton, alkuperäiselle tasolleen. Tuolloin lainakaton kevennystä perusteltiin koronaviruspandemiasta johtuvien rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien kasvun rajoittamisella.

======
Asuntokaupan hidastuminen saattaa ajaa kotitalouksia kahden asunnon loukkuihin,
kun uusi asunto on jo löytynyt, mutta vanha ei mene kaupaksi.
======

Lainakattoa kuitenkin kiristettiin jälleen kesällä 2021 ilmeisesti siinä uskossa, että pandemian suurimmat laineet olisi silloin jo selätetty. Haasteelliset olot taloudessamme eivät kuitenkaan päättyneet pandemiaan; päinvastoin naapurimaamme brutaali hyökkäyssota pani toimintaympäristön jälleen kerran uusiksi kevättalvella 2022.

Talouteen tarvitaan kipeästi lisää liikkumatilaa. Nyt olisi aika palauttaa lainakatto jälleen alkuperäiselle, lakisääteiselle tasolleen. Vuoden 2020 perustelut toimivat myös nyt: Venäjän raaka hyökkäyssota ja geopoliittisen tilanteen kiristyminen näkyvät koroissa ja korko-odotuksissa. Samalla yleinen epävarmuus on pysynyt suurena ja tuotantoketjujen häiriöt jatkuneet muun muassa Kiinan talouden sulkutilojen vuoksi. Euroopassa energiakriisin todennäköisyys on suuri.

Yleinen epävarmuus ja maailmantalouden kysynnän hiipuminen näkyy jo teollisuuden saamissa uusissa tilauksissa, ja samaan aikaan inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa. Asuntojen hintojen nousu on hidastunut ja kaupankäynti vähentynyt. Samalla uusien nostettujen asuntolainojen määrät ovat pienentyneet vuodentakaiseen verrattuna.

Suomen pankkisektorin tilanne on vahva. Pankit ovat hyvin varautuneet talouskehityksen heikkenemiseen, ja vakavaraisuussuhdeluvut ylittävät eurooppalaisen keskitason. Myös Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan heinäkuun 2021 stressitestitulosten perusteella pankkisektori kestäisi toimintaympäristön voimakkaankin heikkenemisen.

Nyt jos koskaan olisi aika tukea suomalaista asuntokauppaa kaikin keinoin ja välttää toimia, jotka entisestään jäädyttävät asuntokauppaa. Asuntokaupan elpymistä ja työvoiman liikkuvuutta edistää asuntolainoituksen rajoitusten pitäminen mahdollisimman vähäisinä. Lainakattoon tehdyn tiukennuksen peruminen olisi helppo keino tukea asuntomarkkinoita vaikeassa globaalissa tilanteessa.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutiset-blogissa.