Suomessa ja Tanskassa käyttötilien ja maksamisen palveluiden saatavuus ja käyttö ovat huippuluokkaa Maailmanpankin muutama vuosi sitten tekemän maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan. Toisin on monessa muussa EU-maassa. Suomalaiset pankkiasiakkaat ovat tutkimusten (EPSI Rating) mukaan myös varsin tyytyväisiä pankkipalveluihinsa. Pohjoismaiden tyytyväisimmät pankkiasiakkaat ovat – yllätys, yllätys – Suomessa.
Peruspankkipalvelut eli oikeus käyttötiliin, debit-maksukorttiin ja maksupalvelua koskevan toimeksiannon toteuttamiseen turvattiin lailla jo vuosituhannen alkupuolella. Myös verkkopankkipalvelut sisältyvät useimmiten palvelupakettiin. Verkkopankkitunnuksia voi kaupan päälle käyttää tunnistusvälineenä ulkopuolisissa, kuten viranomaisten sähköisissä palveluissa.
Kuluttajalle taataan syksyllä 2014 voimaan tulleessa maksutilidirektiivissä perusmaksutili, joka käytännössä sisältää nykyiset peruspankkipalvelut. Kuluttajalla on oltava mahdollisuus tilin käyttöön pankin tarjoamassa online-palvelussa. Myös maksupalvelujen hintojen vertailtavuus paranee. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on meneillään, ja hallituksen esitystä odotetaan alkusyksystä.
Verkkopankkisopimuksia oli Suomen Pankin vuoden 2015 maksuliiketilastojen mukaan noin 6,3 miljoonaa. Jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella on keskimäärin vähintään yhdet verkkopankkitunnukset. Pankkitunnuksilla tunnistauduttiin (ns. Tupas) noin 69,3 miljoonaa kertaa.
Maksuhäiriöiden vaikutus tunnusten myöntämiseen
Maksuhäiriöt nousevat esille erityisesti verkkopankkitunnusten yhteydessä. Yksittäinen maksuhäiriömerkintä ei johda kieltäytymiseen, jollei tunnusten myöntämiselle ole muita esteitä kuten asiakkaan aikaisemmat sopimusrikkomukset tai asiakkaan luotettavaan tunnistamiseen tai tuntemiseen liittyvät syyt.
Maksuhäiröiden määrä ja luonne vaikuttavat pankin kokonaisarvioon, pystyykö asiakas täyttämään omat sopimusvelvoitteensa suhteessa pankkiin. Tunnuksiahan voi muun muassa käyttää haettaessa pikavippiä pikavippifirman verkkosivuilla. Suhtautuminen maksuhäiriöihin on toisaalta pankkikohtaista, joten ei voida automaattisesti olettaa, että maksuhäiriöt olisivat aina tunnusten myöntämisen esteenä.
Maksuhäiriötilastot ovat karua luettavaa. Tietoa tarvittaisiin siitä, kuinka usein verkkopankkitunnukset jäävät maksuhäiriöiden vuoksi saamatta.
Verkkopankkitunnuksista kansalaisoikeus?
Verkkopankkitunnusten käytöstä tunnistusvälineenä erityisesti viranomaisten palveluissa käydään jatkuvaa keskustelua.
Tietoyhteiskunnassa välttämätön sähköinen identiteetti ei ole vain pankkien asia. Pohdinnan arvoinen kysymys on, miksi vain pankkien on tarjottava kaikille tunnistusväline. Tarjolla on muitakin vaihtoehtoja, kuten mobiilioperaattoreiden Mobiilivarmenne. Lähestulkoon jokaisella on kännykkä, parhaalla kaksi. Vaihtoehtona on myös kansalaisvarmenne, joka – halusi tai ei – sisältyy henkilökorttiin. Yleisön tietoisuutta tarjolla olevista vaihtoehdoista on syytä parantaa nykyisestä.
Kansalaisoikeuksista ja niiden toteuttamisesta vastaa julkinen valta. Oli palvelupakkoa tai ei, palvelun tuottamisen tulisi olla yksityisille toimijoille liiketoiminnallisesti niin kannattavaa, että investoinnit, kustannukset ja riskit voidaan kattaa. Pelkästään tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen on tunnetusti kallista.
Tiukentuvat tietoturvavaatimukset, sääntely, uudenlaiset riskit ja myös teknologian kehittyminen pakottavat pankit pohtimaan muun muassa paperisten tunnuslukulistojen käyttökelpoisuutta. Uudistuksia on tulossa monesta eri syystä ja vaatimuksesta.
Käteisen käyttö vähenee
Käteisen käyttö vähenee koko ajan Suomen Pankin maksuliiketilastojen mukaan. Käteisen nostaminen konttoreissa on jo erittäin harvinaista. Suurin osa käteisnostoista tehdään automaateilla. Vuonna 2015 Suomen 9,4 miljoonalla automaattinostoon soveltuvalla kortilla nostettiin käteistä 136,9 miljoonaa kertaa, keskimäärin siis 15 kertaa vuodessa. Kuukaudessa nostojen määrä on siis keskimäärin 1,25. Määrä ei päätä huimaa.
Suomi on korttimaksamisen ja tilisiirtojen luvattu maa. Maksukortin käyttöä on pyritty helpottamaan lähimaksuominaisuudella. Käteisen nostaminen on mahdollista myös kaupan kassalla. Lisäksi maksukorttia voi käyttää mobiililaitteella. Myös käteisen tallettamista ollaan helpottamassa talletusautomaateilla.
Aika näyttää, luovutaanko käteisen käytöstä lopulta kokonaan maksutapojen kehittyessä. Nykyvaihtoehdoista kortti on käteistä turvallisempi, vaivattomampi ja myös kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto.