Pankkiunionin rakentaminen on edennyt ripeästi. Euroopan keskuspankin (EKP) johtama yhteinen pankkivalvonta aloittaa ensi marraskuussa. Parhaillaan käynnissä on EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien kunnon seikkaperäinen arviointi. Suomesta siinä ovat mukana OP-Pohjola, Nordea Pankki Suomi sekä Danske Bankin Suomen tytäryhtiö.
Myös yhteisen sääntökirjan laadinta on loppusuoralla. Pankkien uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset (Basel III) otetaan EU:ssa käyttöön asteittain.
Joulun alla EU-maat pääsivät sopuun kansallisten talletussuojajärjestelmien yhtenäistämisestä. Jokaiseen maahan tulee rahasto, johon kerätään ennakkoon pankeilta varoja samaan tapaan kuin Suomessa on tehty.
Lisäksi on sovittu siitä, miten ja minkälaisilla välineillä pankkikriisejä ratkotaan. Avainsana on sijoittajanvastuu. Pankkien omistajien ohella myös pankin velkojat eli sijoittajat ovat jatkossa mukana kattamassa kriisinhoidon kustannuksia.
Pankkiunioni ei ole kuitenkaan vielä valmis. Keskeinen puuttuva osa on yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Se määrittää, miten pankkikriisejä hoidetaan pankkiunionissa: kuka päättää kriisinhoitotoimista ja miten niiden kustannukset jaetaan eri tahojen kesken.
Komissio antoi esityksen mekanismista viime kesänä. Esitykseen sisältyy uusi ylikansallinen viranomainen, kriisinratkaisuneuvosto, joka valmistelisi kriisinhoitotoimia koskevat päätökset. Ylin päätöksentekijä olisi komissio itse. Lisäksi mekanismiin kuuluisi yhteinen kriisirahasto, johon kerättäisiin varoja kaikilta pankkiunioniin kuuluvilta pankeilta. Rahastoa käytettäisiin, jos omistajien ja velkojien saamisilla ei voitaisi tai haluttaisi kattaa kaikkia kriisinhoidon kustannuksia.
EU-jäsenmaat, komissio ja Euroopan parlamentti ovat juuri aloittaneet niin sanotut trilogi-neuvottelut kriisinratkaisumekanismista. Niistä on tulossa vaikeat, sillä näkemyserot jäsenmaiden ja parlamentin välillä ovat suuret.
Jäsenmaat löysivät joulun alla mekanismista yhteisen näkemyksen. Ne haluavat kytkeä päätöksentekoon myös valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston. Lisäksi yhteisen kriisirahaston käyttöä koskevat päätökset pitäisi tehdä vaikeutetulla menettelyllä, jos käytettävien varojen määrä on merkittävä. Rahaston käytössä maiden välisen yhteisvastuun määrää lisättäisiin asteittain 10 vuoden kuluessa.
Parlamentti ei katso hyvällä silmällä jäsenmaiden yhteisnäkemystä. Parlamentin mielestä komission on oltava ylin päätöksentekijä – Ecofinia ei pidä kytkeä mukaan päätöksiin. Lisäksi parlamentti näkee laajalle yhteisvastuulle rakentuvan yhteisen rahaston tärkeänä osana pankkiunionia.
Suomen finanssiala on tukenut pankkiunionin rakentamista. Hyvin toimiva pankkiunioni lisää koko euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistää reilua kilpailua yhdenmukaisen pankkivalvonnan ja yhteisen sääntökirjan kautta.
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on keskeinen osa pankkiunionia. Poliittisen sovun löytäminen siitä on tärkeää, jotta pankkiunionin rakentaminen voi edetä aikataulussa.
Suomen finanssialan mielestä jäsenmaiden joulukuussa saavuttama yhteisnäkemys kriisinratkaisumekanismista on selvä parannus verrattuna komission esitykseen sekä parlamentin kantaan. Yhteisnäkemykseen sisältyvä päätöksentekorakenne nostaisi merkittävästi yhteisten varojen käyttökynnystä. Lisäksi eri maiden pankkien välinen yhteisvastuu otettaisiin käyttöön vaiheittain pidemmän ajan kuluessa. Finanssiala toivookin, että jäsenmaiden yhteisnäkemys muodostuu trilogi-sovun ytimeksi.
Yhteisvastuun käytön minimointi on hyvin tärkeää suomalaisille pankeille. Tämän vuoksi finanssiala on toistuvasti korostanut, että sijoittajanvastuun tulisi olla ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Yhteisen kriisirahaston käytön pitäisi olla viimekätinen vaihtoehto. Rahaston käyttökynnyksen olisi siten oltava korkealla.
Vaiheittainen siirtymä täyteen yhteisvastuuseen pienentäisi osaltaan riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuisivat osallistumaan lähivuosina muiden maiden pankkien ongelmien hoitamiseen. Tämä on tärkeää, sillä on vielä epävarmaa, missä määrin pankkien nykyiset ongelmat kyetään korjaamaan ennen kriisinratkaisumekanismin käyttöönottoa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
