Usein unohdetaan, että toimivat ja tehokkaat pääomamarkkinat
ovat tärkeitä myös suomalaisille kotitalouksille, eivät pelkästään
suuryrityksille. Kotitalouksien mahdollisuudet vaurastua käyvät käsi
kädessä pääomamarkkinoiden toimintakyvyn kanssa. Osakkeisiin,
sijoitusrahastoihin tai muihin sijoitustuotteisiin pitkäaikaisesti
sijoittava yksityishenkilö saa mahdollisuuden sijoituksensa arvonnousuun
ja vaurastumiseen.
On siis myös kotitalouksien etu, että suomalaiset pääomamarkkinat toimivat mahdollisimman hyvin. Kotimaiset arvopaperimarkkinat ovat tällä hetkellä muutoksen tilassa, mutta tilanne on sama koko Euroopassa. Muutoksen taustalla on markkinaosapuolten, erityisesti pörssien ja muiden kaupankäyntijärjestelmien välinen lisääntynyt kilpailu. Europarlamentaarikkovuosinani olin edistämässä EU-lainsäädännön muutoksia, joilla luotiin EU:hun todelliset sisämarkkinat ja joiden myötä pörssit joutuivat aiempaa tiukempaan kilpailutilanteeseen. Tällä hetkellä eri markkinapaikat Euroopassa kilpailevat ankarasti arvopaperikaupan vaihto-osuuksista.
Suomi on osa tuota kansainvälistä, kilpailtua ympäristöä, halusimmepa sitä tai emme. Jotta pysymme kilpailussa mukana, on uudistuminen välttämätöntä. Parhaillaan on käynnissä arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus, jonka ensisijaisena tavoitteena on uudistaa kansallisille arvopaperimarkkinoille vuonna 1989 säädetty ja moneen kertaan muutettu ja täydennetty laki vastaamaan nykyistä eurooppalaista toimintatapaa ja markkinainfrastruktuuria.
EU-tasolla arvopaperimarkkinoita koskevaa sääntelyä yhdenmukaistetaan, jolloin muun muassa pörssipalveluja voidaan jatkossa tarjota enenevässä määrin Suomen rajojen ulkopuolelta. Tätä kehitystä silmällä pitäen on keskeistä, että suomalainen sääntely on yhteensopivaa eurooppalaisten mallien kanssa. Erityisesti arvopaperien moniportaista hallintaa tulisi kehittää siten, että suomalaiset sijoittajat voivat jatkossakin sijoittaa luotettavasti ja ilman tarpeettomia kuluja suomalaisiin osakkeisiin.
Mikäli Suomi jää omine arvopaperijärjestelmineen yksin Euroopan Impivaaraksi, on vaarana, että kaupankäynti suomalaisilla osakkeilla tulee täällä selvästi kalliimmaksi kuin muiden maiden yhtiöiden osakkeilla. Se vähentää tietenkin sijoittajien mielenkiintoa toimia Suomessa. Ajan mittaan suomalaiset arvopaperimarkkinat muodostuisivat reuna-alueeksi, jolla toimiminen ei olisi järkevää. Suomalaiset yritykset, jotka tarvitsevat markkinaehtoista rahoitusta, joutuisivat sitä saadakseen hakeutumaan jonnekin muualle Eurooppaan. Tämä olisi erittäin valitettavaa.
Kotitalouksien lisäksi toimivat pääomamarkkinat ovat hyvin tärkeitä kotimaisten yritysten toimintakyvylle. Jotta kasvavat yritykset saisivat investointeihinsa rahoitusta aivan pienestä yrityksestä lähtien – ja vieläpä niin, ettei niitä alkuun pääsemisen jälkeen hylättäisi – olisi luotava uudenlaisia yritysten rahoituskanavia kehittämällä yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita. Yrityksen koko elinkaari on nähtävä myös rahoitusta mietittäessä! Pääomasijoituksille, pankki- ja muulle markkinaehtoiselle rahoitukselle sekä julkisen sektorin tarjoamalle rahoitukselle (mm. Finnvera, yritystuet) on kaikille oma selkeä tarpeensa.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä on kansainvälisesti katsoen pieniä, siksi kotimaiset pääomamarkkinat ovat niille paitsi luonteva, myös useimmiten ainoa paikka hakea rahoitusta. Valtaosa suomalaisista yhtiöistä on niin pieniä, että niiden mahdollisuus turvautua kansainvälisiin pääomamarkkinoihin on lähes mahdotonta. Yli 90 prosenttia kaikista maailman listautuvista yrityksistä listautuu nimenomaan oman kotimaansa pörssiin.
Yrityksillä on ollut viime aikoina vaikeuksia saada toimintaansa varten luottoa. Luotonanto yrityksille vaikeutuu väistämättä myös tulevaisuudessa, kun valmisteilla oleva EU-sääntely pakottaa pankkien pussinsuuta soukemmalle. Osa säännöksistä antaa kuitenkin jäsenmaille kansallista liikkumavaraa. Sen kohdalla on laitettava jäitä hattuun: Suomessa ei tarvita enää EU-sääntelyn päälle tulevaa kansallista pankkisääntelyä.
Pankkisääntely osuisi kivuliaasti juuri suomalaisyrityksiin, sillä yritysrahoitus on Suomessa hyvin pankkikeskeistä. Siksi on hyvä asia, että suomalaiset pankki- ja vakuutustoimijat ovat selviytyneet ilman suurempia ongelmia finanssikriisin yli. Suomessa finanssisektori on toiminut viime vuosina kansainvälisen kriisin negatiivisten talousvaikutusten vaimentajana – ei vahvistajana, kuten eräissä muissa maissa.
Suomalaisten pääomamarkkinoiden vahvistamiseksi on ollut olemassa valmiit toimenpiteet jo vuodenpäivät. Viime keväänä konsernijohtaja Kari Stadighin johtaman työryhmän raportissa esitetyt toimenpiteet odottavat edelleen toimeenpanoaan. Suomalainen finanssiala toivoo, että raportin ehdotukset menisivät eteenpäin hallituksen tällä viikolla pidettävässä puoliväliriihessä.
Piia-Noora Kauppi
Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja
Kolumni on julkaistu Kalevan Vieras-palstalla.