Euroopan pankkiviranomainen EBA antoi viime keväänä ohjeen, joka koski eri EU-maissa käyttöön otettuja yleisiä velanhoidon keskeytyksiä eli moratorioita. Ohje kattoi sekä lakisääteiset että pankkien keskenään sopimat moratoriot ja antoi lievennyksiä siihen, miten asiakkaille myönnettyjä lyhennysvapaita käsitellään pankkien vakavaraisuuslaskennassa ja kirjanpidossa.
Suomalaiset pankit eivät voineet hyödyntää näitä lievennyksiä, koska Suomessa kukin pankki on päättänyt itsenäisesti asiakkailleen tarjoamista lyhennysvapaista ja muista lainanhoidon helpotuksista.
Euroopan pankkiviranomaisen mukaan pankkien riskit kasvussa
EBAn ohjeen soveltaminen päättyi syyskuun lopussa. Nyt joulukuun alussa EBA yllättäen ilmoitti, että se ottaa ohjeen uudelleen käyttöön 31.3.2021 asti. Lisäksi ohjetta sovelletaan taannehtivasti myös lokakuun alun jälkeen myönnettyihin lyhennysvapaisiin.
EBA perustelee ohjeen uudelleenaktivointia pandemian toisella aallolla ja eri maiden viranomaisten asettamilla rajoituksilla, jotka vaikeuttavat pankkien asiakkaiden taloudellista tilannetta ja siten kykyä hoitaa velkojaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankkien riskit ovat selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa, etenkin niissä maissa, joita pandemia on kohdellut rajuimmin.
Euroryhmän mukaan pankkien riskit vähentyneet
Tuore EBAn päätös asettaa todella outoon valoon valtiovarainministerien euroryhmän 30.11. tekemät päätökset, etenkin niiden perustelut. Euroryhmä päätti tuolloin laajennetussa kokoonpanossa aikaistaa pankkiunionin kriisirahaston vararahoitusjärjestelyn käyttöönottoa. Samalla pankkien maksamat ylimääräiset vakausmaksut päätettiin tuoda nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin.
Euroryhmä perusteli päätöksiään toteamalla, että pankkien riskit ovat sen mielestä vähentyneet riittävästi viime vuosien aikana. Riskien väheneminen oli aiemmin asetettu ehdoksi sille, että vararahoitusjärjestelyn käyttöönottoa voidaan nopeuttaa. Euroryhmän tiedotteessa todettiin lisäksi pandemian vaikuttavan riskeihin, mutta vaikutuksen arvioitiin jäävän tilapäiseksi. Tätä voi ihmetellä, sillä monessa muussa asiassa pandemian vaikutusten nähdään olevan pitkäaikaisia. Nyt talouteen syntyvien vaurioiden korjaaminen vie aikaa.
Velanhoidon keskeytyessä pankin kyky arvioida asiakkaansa taloudellista tilannetta heikkenee. Jo nyt eräiden pankkiunionimaiden pankkien taseiden kuntoon liittyy suurta epävarmuutta kevään ja kesän aikana tehtyjen moratorioiden vuoksi. EBAn ohjeen jatkaminen lisää entisestään tätä epävarmuutta, vaikka ohjetta onkin joiltain osin tiukennettu ja sen soveltamisalaa rajattu. Vasta pitkällä ensi vuoden puolella selviää, missä kunnossa taseet todellisuudessa ovat.
Finanssiala ry on edellyttänyt, että pankkisektorin riskien on vähennyttävä merkittävästi ennen kuin pankkien yhteisvastuuta laajennetaan pankkiunionissa. Nyt yhteisvastuuta ollaan kuitenkin kasvattamassa samaan aikaan, kun riskit kasvavat ja epävarmuus pankkien taseiden tosiasiallisesta kunnosta pitkittyy. Taseisiin todennäköisesti sisältyy jo nyt arvottomia saamisia, jotka on moratorioiden vuoksi arvostettu täyteen arvoonsa.
Suomalaispankeille lankeamassa maksuja, jotka heikentävät kriisinsietokykyä
Suomalaisten pankkien ja niiden asiakkaiden kannalta tämä ei ole lainkaan hyvä kehityssuunta. Vaarana on, että suomalaispankit joutuvat lähivuosina maksamaan ylimääräisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Tämä heikentäisi suomalaispankkien mahdollisuuksia rahoittaa asiakkaitaan ja siten talouden toipumista kriisistä. Samalla pankkien oma kriisinsietokyky alenisi.
Reilun ja tasapuolisen kilpailun näkökulmasta EBAn päätös on myös ongelmallinen. Suomalaiset pankit eivät ole pystyneet hyödyntämään sääntelyhelpotuksia – toisin kuin lähes kaikkien muiden EU-maiden pankit. EBAn olisi tullut ottaa tämäkin huomioon päättäessään ohjeen uudelleen käyttöön ottamisesta. Sen soveltamisalan tulisi kattaa myös pankkien itsenäisesti päättämät lyhennysvapaaohjelmat. Nyt epäreilu tilanne jatkuu vielä ensi kevääseen asti tai jopa pidemmälle, jos EBA jatkaa uudestaan ohjeen määräaikaa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
