Osallistuin viime viikolla vuosittaiseen Nordic Business Forumiin (NBF) Jyväskylässä. Näin energisoivia ja dynaamisia tilaisuuksia Suomessa ei ole kuin tämä yksi – ihan ainutlaatuinen lajissaan. Viidessä vuodessa joukko hieman yli parikymppisiä nuoria talousopiskelijoita on luonut NBF:sta yhden Pohjoismaiden suurimpia yritysjohdon tapaamisia. Paikalla oli strategia- ja johtamistaidon guruja eri mantereilta ja heitä tenttaamassa yli kolmetuhatta innokasta kongressivierasta. Kongressin järjestelyjä pyörittäneille nuorille nais- ja miesleijonille ei voi muuta kuin nostaa hattua.
Paikalla viihtyi kolme päivää myös legendaarinen General Electricin suurmenestykseen nostanut yritysjohtaja Jack Welch, jonka viesti osallistujille oli vahva: ”Te suomalaiset ette arvosta itseänne tarpeeksi. Teillä on kaikki, mitä tarvitaan menestykseen globaaleilla markkinoilla: erinomainen koulutus, innovaatiokykyä ja asennetta. Siis menkää ja valloittakaa maailma!”
Parempaa kannustuspuhetta on vaikea kuvitella.
Meillä ei siis ole mitään syytä vajota maansuruun, kun Nokia, takavuosien kirkkain yritystimanttimme, on murrosvaiheessa.
Oulussa on kylvetty runsaasti uusia kasvun siemeniä, vaikka kaupungista on vajaan kolmen vuoden aikana hävinnyt 2 500–3 000 informaatioteknologisen alan työpaikkaa. Business Oulun laskujen mukaan Oulussa on jo yli 400 start up -yritystä, kun kriteereinä käytetään pyrkimystä kansainvälisyyteen, reippaita kasvutavoitteita ja liikeideaa, jota on tarvittaessa helppo laajentaa nopeasti.
Tämä pöhinää täynnä oleva ekosysteemi työllistää tänä päivänä jo 1 500 ihmistä. Se on siis omalla laillaan jo alueen toiseksi suurin yksityinen työnantaja heti Nokia Solutions and Networksin jälkeen.
Millaisia uusia yrittäjiä Oulusta sitten löytyy? Noin puolet viime vuosina perustetuista firmoista tuottaa uutta lääketieteen käyttöön menevää teknologiaa tai ympäristövaikutuksia vähentävää vihreää teknologiaa, toinen puoli perinteisempiä informaatioteknologian tuotteita. Kaikkinainen jaottelu on kuitenkin hankalaa, sillä informaatioteknologiaa hyödynnetään jo lähes kaikilla aloilla.
Näillä yrityksillä on edessään kovia haasteita. Ei riitä, että saadaan yritystoiminta alulle, myös kasvaa pitää. Muuten uusia työpaikkoja ei synny. Kasvuvaiheessa olevia yrityksiä on Oulun seudulla edelleen vähän. Nämäkin yritykset on perustettu jo silloin, kun Nokia-veturi oli vielä voimissaan eli 4–5 vuotta sitten. Kun start up -yritysten alkuja on jo satoja, niin oikeita kasvuyrityksiä on vasta joitakin kymmeniä.
Tämän hetken suurimpia pullonkauloja kasvun aikaansaamisessa ovat muun muassa myynnin aloittaminen ja kassavirran aikaansaaminen, oman riittävän kansainvälisen verkoston luominen sekä oman pääomanehtoinen rahoitus.
Myynnin aloittaminen ei ole helppoa. Asiakkaiden luottamuksen voittaminen vaatii oikeaa asennetta.
Ensinnäkin puheet suomalaisten avuttomista myynti- ja markkinointitaidoista pitää lopettaa välittömästi. Myynnin osaaminen ei ole synnynnäistä, vaan asia jota voi oppia. Myynnin osalta parhaat opit tulevat yleensä kokemuksen kautta ja kokemusta taas karttuu, kunhan vain takoo riittävän montaa rautaa. Sitä paitsi vientiteollisuuden perinteisiltä sektoreilta on vapautunut paljon todellisia globaalimarkkinoiden konkareita. Vaikka ala ja asiakkaat ovat erilaisia, niin perusasiat pysyvät.
Verkostojen luomisessa meillä on myös tekemistä. Suuryrityksissä työskennelleet ovat tottuneet entisen työnantajan olemassa oleviin verkostoihin, nyt omat verkostot on kyettävä luomaan itse.
Toisaalta Oululla ja Suomella on hyvä brändi niin Euroopassa kuin maailmallakin. Kumppaneita varmasti löytyy, kunhan katselee ympärilleen avoimin silmin.
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, haasteena on rahoitus. Kasvun alkuvaiheessa olevat yritykset tarvitsevat ennen kaikkea riskirahaa, eivät niinkään pankkiluottoa. Missään päin maailmaa ei pankeilla ole tämäntyyppisessä rahoituksessa merkittävää roolia. Sitä paitsi eurooppalaisesta sääntelystä johtuen pankit joutuvat tuplaamaan tai jopa triplaamaan pääomansa seuraavien viiden vuoden aikana. Tällä on väistämättä merkitystä luotonannon hintaan ja luottojen määrän kasvuun.
Vuodesta 2009 lähtien Oulun alueella on rakennettu riskirahoituskehikkoa. Alkuvaiheessa oleviin yrityksiin riskirahaa sijoitettiin Oulun seudulla 8 miljoonaa euroa vuonna 2011, kun viime vuonna sama luku oli noussut jo 30 miljoonaan euroon. Tänä vuonna ollaan menossa noin 20 miljoonassa eurossa ja olettama on, että vuoden loppuun mennessä päästään lähemmäksi 40 miljoonaa euroa.
Tilanne näyttää siis koko ajan paremmalta. Oman pääomanehtoista rahoitusta olisi kuitenkin saatava lisää. Jotta talous kasvaisi, sijoittajien pitää pystyä ottamaan riskiä kohtuuhinnalla. Omia pääomia meiltä kyllä löytyy.
Vaikka taloutemme on julkisella puolella alijäämäinen ja kestävyysvajeen kourissa, merkittävä osa yksityisistä talouksista vaurastuu koko ajan. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten kotitalouksien varallisuus on yli yhdeksänkertaistunut.
Suomessa tulisi tehdä kaikki voitava, jotta kotitalouksien varallisuus hakeutuisi oman pääomanehtoiseen rahoitukseen. Ei niin, että ostetaan olemassa olevia osakkeita pikavoiton toivossa, vaan niin, että maksetaan aitoa uutta rahaa taivaltaan aloittaville yrityksille ja ostetaan niistä siten omistusosuuksia.
Teksti on julkaistu myös sanomalehti Kalevan Vieras-palstalla.