Antti Lehmusvirta kirjoitti kommentissaan ”Aikaa oli, mutta metsään meni – Näin pankit eivät ainakaan nosta pisteitään” (KL 4.10.2019) pankkien mokailleen maksupalveludirektiivin (PSD2) tunnistamisvaateen käyttöönotossa.
Totta on, että 14.9. voimaan tulleeseen tunnistamisvaateeseen liittyi riski verkkokaupan korttimaksujen hylkääntymisestä. Sitä olisi tosiaankin voinut verrata veritulppaan maksamisen verkostossa. Tämän riskin juurisyistä Lehmusvirran kommentti antaa kuitenkin varsin yksipuolisen kuvan.
Verkkokaupassa maksun välitykseen kuluttajan kortilta kauppiaalle tarvitaan useita toimijoita: maksajalla on sopimus kortin myöntäjän kanssa (yleensä pankki), pankilla on sopimus kortin toimittajan kanssa (esim. Visa, Mastercard), kuten myös kauppiaalla. Lisäksi kauppias tarvitsee korttitapahtumien lunastajan, joka usein on joku muu toimija kuin pankki, sekä verkkokaupan maksuratkaisun toimittajan.
Jotta maksaminen sujuu, pitää kaikkien näiden osapuolten järjestelmien olla ajan tasalla. Maksujen toimivuus ei siis ole yksin pankeista kiinni. Keväällä 2019 kävi ilmi, että kaikilla osapuolilla eri puolilla Eurooppaa oli ongelmia.
Kuten Lehmusvirta toteaa, sääntelyn voimaantuloaika oli pitkä. Järjestelmämuutoksia ei kuitenkaan pystytty tekemään ennen kuin tarkat vaatimukset olivat selvillä.
Laissa olevat yleiset linjaukset eivät riitä järjestelmämäärittelyjen pohjaksi, vaan tarvitaan konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin.
Pankkivalvojat ovat olleet täystyöllistettyjä sääntelyn yksityiskohtien selventämisessä ja niinpä esimerkiksi Euroopan pankkivalvojan (EBA) vahvan tunnistamisen vaatimuksia selventävä lausunto tuli vasta 21.6., eli vajaa kolme kuukautta ennen määräaikaa. Järjestelmämuutosten toteutukselle kolme kuukautta on varsin lyhyt aika.
Hankalassa tilanteessa kaikki osapuolet vetosivat Finanssivalvontaan (Fiva) lisäajan saamiseksi. Niin kuin usein kriisitilanteessa, tiedon tarve kaikilla toimijoilla oli suuri, mutta sen löytäminen haastavaa. Finanssiala ry kokosi yhteen eri toimijoita ja välitti tietoa näiden välillä.
Epäselvässä tilanteessa kaikki toimijat, pankit mukaan lukien, joutuivat tekemään erilaisia suunnitelmia eri skenaarioiden varalle. Fivan 5.9. antaman tiedotteen myötä muutoksille saatiin lisäaikaa. Sen jälkeen oli kuitenkin enää hengästyttävän vähän aikaa tehdä viimeiset päätökset ja mahdolliset järjestelmien tuotantoon otot.
Onneksi tässä onnistuttiin, ja verkossa maksaminen saattoi jatkua ilman suurempia häiriöitä. Vielä ei kuitenkaan voida huokaista helpotuksesta, vaan töiden on jatkuttava, jotta kaikki olisi valmista silloin, kun lisäaika loppuu. Milloin se tapahtuu, on vielä Euroopan pankkivalvojan harkinnassa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 10.10.2019.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
