Sijoitusrahastot ovat kasvattaneet suosiotaan sijoituskohteena. Niissä oli varoja helmikuun lopussa 92,5 miljardia euroa. Näistä noin 40 prosenttia tulee kotitalouksilta, 20 prosenttia ulkomailta, käytännössä Ruotsista, ja loput 40 prosenttia erilaisilta kotimaisilta instituutioilta.
Miksi kannattaa sijoittaa rahastoihin? Muitakin vaihtoehtoja on, kuten pankkitalletukset ja suorat sijoitukset osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin.
Suora osakesijoittaminen on hyvä vaihtoehto, mutta vaatii rahastosijoittamista enemmän osaamista sekä markkinoiden ja yritysten seuraamista. Suora osakesijoittaminen ei myöskään ole täysin kulutonta. Maksuja kertyy säilytys- ja kaupankäyntipalkkioista. Lisäksi Talvivaaran esimerkki opetti kouriintuntuvalla tavalla, että osakesijoittajan täytyy muistaa hajauttaa sijoituksensa.
Rahastosijoittajan ei tarvitse huolehtia kummastakaan. Riskien hajautus ja markkinoiden seuranta hoidetaan päivittäin ammattilaisten toimesta. Huomionarvoinen seikka on myös se, että rahastojen avulla voi sijoittaa sellaisille markkinoille tai sijoituskohteisiin, mihin suora sijoittaminen pienillä summilla on vaikeaa tai mahdotonta.
Rahastojen rooli rahoittajana kasvaa
Sijoittaja kaipaa erilaisia sijoitusvaihtoehtoja – suoria tai välillisiä. Euroopassa on noin 34 000 eri rahastoa ja Suomessa 480. Jäisikö kukaan kaipaamaan, jos kotimaiset rahastot poistuisivat, jäisihän jäljelle vielä lievästi sanoen runsaasti vaihtoehtoja?
On varmaan niin, että monille rahastoille löytyisi korvaaja eurooppalaisten rahastojen joukosta. Toisaalta suomalaisten rahastojen joukossa on monia täkäläiseen tarpeeseen sovitettuja rahastoja, kuten suomalaisiin tai pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittavat rahastot tai vaikkapa vuokra-asuntoihin sijoittavat rahastot.
Kotimaiset rahastot ovat rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan tuttuja sijoittajille. Ne palvelevat asiakasta kotimaisilla kielillä ja huolehtivat muun muassa sijoitusten raportoinnista verottajalle. Tähän saakka suomalaiset rahastot ovat kiinnostaneet sijoittajia.
Yritysten rahoituksen näkökulmasta voi todeta, että mitä suurempi yritys, sen helpompi sen on hankkia rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta eikä rahaston kotimaalla välttämättä ole niin suurta väliä. Pienempien yritysten osalta on hyvä muistaa, että täällä toimivilla sijoittajilla – tässä tapauksessa rahastoilla – on tietty kotikenttäetu yritysten analysoinnin suhteen. Edut ovat samat kuin sijoittajilla: tutut toimintatavat, lähellä oleva asiakaspalvelu.
Rahoituksen – erityisesti pk-rahoituksen – kehittäminen on viimeaikoina ollut usein esillä. Rahastojen sijoituspolitiikka vaihtelee. Osa on mukana välillisesti rahoitusmarkkinoiden toiminnassa esimerkiksi pörssin kautta. Osa osallistuu suoraan yritysten rahoittamiseen mm. merkitsemällä joukkolainoja. Asuntorahastot vaikuttavat suoraan vuokra-asuntojen saatavuuteen rakennuttamalla uusia asuntoja.
Rahastojen rooli infrastruktuurihankkeiden ja pk-yritysten rahoittajan jatkanee kasvua, kun EU:ssa viimeisteltävänä oleva pitkäaikaisia sijoistusrahastoja koskeva asetus (European Long Term Investment Funds, ELTIF) tulee voimaan mitä ilmeisimmin vielä tämän vuoden puolella. Tavoitteena on kehittää ja edistää sellaisten rahastojen toimintaa, jotka kanavoivat rahoitusta pk-yritysten toimintaan ja erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, kuten tietoverkot, liikenneyhteydet, koulutus jne. Näitä rahastoja voidaan markkinoida yhteisöille ja yksityishenkilöille ja ne voivat EU:n perusperiaatteiden mukaisesti toimia koko EU-alueella.
Suomalaisen rahastoalan intressi on tietenkin menestyvä liiketoiminta. Tähän liittyy kuitenkin myös yhteiskunnan etu. Vaikka ulkomaiset rahastot toisivatkin palveluja sijoittajille ja rahoitusta yrityksille, vain kotimaiset rahastot luovat tänne työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja sekä palkkaverotuksen että yritysveron kautta. Suomalaisissa rahastoissa on noin 15 miljardin euroa ruotsalaisia varoja. Niiden hoitamisesta perittävät palkkiot hyödyttävät suomalaista liiketoimintaa ja yhteiskuntaa.
Elinvoimainen finanssisektori on olennainen osa toimivaa modernia taloutta. Rahastot ovat osa tätä toimintaa. Kansakunnan näkökulmasta asian voi tiivistää lyhyesti: parempi rahasto Suomessa kuin Luxemburgissa.
Miten rahastot pidetään Suomessa?
Rahastojen kotipaikasta käydään kovaa kilpailua. Rahastotoiminnan siirtäminen maasta toiseen on huomattavan yksikertaista. Suomi on toistaiseksi pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin mutta kilpailu lisääntynee entisestään EU:ssa vireillä olevan pääomamarkkinaunionihankkeen myötä. Sen tavoitteena on kehittää EU:n pääomamarkkinoita siten, että yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, on tarjolla nykyistä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja.
Suomessa rahastolainsäädäntö on kohtuullisen hyvällä tolalla mutta viimeisetkin esteet laajenemisen tieltä on raivattava. On huolehdittava siitä, että uusi EU-lainsäädäntö saatetaan Suomessa voimaan ajoissa ja kotimaisen alan kilpailukyvyn turvaavassa muodossa. Kotimaisia erikoisuuksia tai lisävaatimuksia ei tarvita.
Lisäksi on olennaisen tärkeää säilyttää rahastojen verotus nykyisellään. Selkeä ja yhdenkertaisen verotuksen takaava järjestelmä on osa kotimaisten rahastojen kilpailukykyä ja tukee rahastojen säilymistä täällä. Kuten vanha sanonta toteaa: lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Jos rahastoliiketoiminta siirtyisi muualle, siirtyisivät myös siihen liittyvät työpaikat ja verotulot.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä kolumnin kirjoittajaan
