Uusi hallitusohjelma tarjoaa koulutuksen raakojen leikkausten lisäksi
myös mahdollisuuksia. Niihin on nyt tartuttava rohkeasti kiinni ja
hyödynnettävä. Etenkin koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen sekä
tavoitteet elinikäisestä oppimisesta ovat tervetulleita. Uuden, alalle tulevan
ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi tarvitaan myös nykyisen henkilöstön
jatkuvaa kehittämistä.
Finanssiala on muutoksessa ja edelleen monissa asioissa kehityksen kärjessä. Henkilöstön osaamistarve on kasvanut. Kun vielä vuosituhannen alussa 60 prosenttia alan työntekijöistä oli merkonomeja, tänään heitä on noin 30 prosenttia. Vastaavasti tradenomien ja maistereiden määrä on kasvanut.
Finanssiala kouluttaa ja henkilöstö haluaa oppia
Finanssialan henkilöstö haluaa oppia uutta. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan alan työntekijöistä noin 90 prosenttia koki oppivansa jatkuvasti uutta ja oli myös valmis opiskelemaan lisää edetäkseen uusiin tehtäviin. Finanssiala kouluttaa henkilöstöään ja ala on tunnettu yhtenä elinkeinoelämän liittojen parhaana henkilöstön kouluttajana.
Työssä oppiminen on yksi mielekkäimpiä koulutusmuotoja. Hallitus onkin kirjannut hyvän tavoitteen, jossa työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta helpotetaan keventämällä byrokratiaa.
Oppeja työelämää varten
Hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan kokeilukulttuuria. Nyt tulisikin rohkeasti lähteä kokeilemaan uusia ja ennakkoluulottomia koulutusmuotoja. Elinikäinen oppiminen on tehokas ja motivoiva tapa, jossa oppilaitoksissa annettava teoreettinen koulutus yhdistyy työelämän käytännön haasteisiin.
Erinomainen esimerkki on Tampere3-hanke. Hankkeessa mennään oppisisällöt edellä ja yhdistetään ammattikorkeakoulun tarjoama ammatillinen koulutus yliopistojen teoreettisempaan antiin. Kokeilua kannattaisi laajentaa kattamaan myös toisen asteen koulutusta. Tämä tukisi parhaiten hallituksen tavoitetta joustavista opintopoluista kouluasteiden välillä.
Hallituksen tavoitteena on myös nopeuttaa siirtymistä työelämään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maisteriohjelmiin siirtyisi vähemmän opiskelijoita ja työelämään siirryttäisiin nykyistä enemmän jo kanditason opintojen jälkeen. Rekrytointilanteissa riittää työnantajilla haastetta tunnistaa eri tutkintojen nimikkeet ja tunnistaa niiden sisältämä osaaminen, kuten merkonomi, tradenomi, ekonomi, kandidaatti, ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisteri.
Koulutuksen rahoituksen ohjauksella voidaan tukea koulutusjärjestelmän uudistusta. Tällöin tulee varmistaa työelämän tarpeet, joustavat koulutuspolut koulutusasteiden välillä ja se miten päästään raskaista tutkinnoista kohti osaamiskokonaisuuksia. Koulutuksen tehostamisesta huolimatta tarvitaan eri koulutusasteille yleisopintoja, jotka sisältävät oman talouden ja talousasioiden ja yrittäjyystaitojen opintoja.
Opetusviranomaisten tuleekin olla hereillä työelämän nopeasti muuttuvista tarpeista. Käytännössä ensiarvoisen tärkeäksi nousee oppilaitosten ja niiden opettajien tiivis yhteistyö työelämän yritysten välillä.