Pitääkö olla huolissaan? Näinkö tässä piti käydä? Kansakunta, joka elää työllä ja rahoittaa sen tuloksilla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, on herännyt shokeeraaviin uutisiin nuorten työkunnosta. Mistä kertoo se, että työuransa kynnyksellä olevien joukossa uupumisen oireet ovat nousussa? Mitä ongelmaa emme tunnista, tai mihin emme osaa puuttua oikein keinoin?
Otsikoissa on viime aikoina ollut esillä mielenterveyden häiriöiden kasvu. Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaoloissa mielenterveydelliset syyt ovat nousseet jyrkästi vuoden 2015 jälkeen. Ne ovat yleistyneet selvästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla, joilla mielenterveysongelmat ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahaan.
Viime vuonna noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Kelan mukaan kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut peräti 43 prosenttia.
Mielenterveysongelmista on tullut myös yksi työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävimmistä syistä. Pitkittyvät ja toistuvat sairauspoissaolot ennustavat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä.
Työeläkeyhtiö Varman tutkimuksen mukaan alle 45-vuotiailla mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Erityisesti nuorilla taustalla vaikuttaa tunne suorituspaineiden kasvusta ja siihen liittyvästä uupumuksesta ja ahdistuneisuudesta. Työtehtävät edellyttävät hyvää henkistä suorituskykyä, mutta samalla työ myös kuluttaa henkisiä voimavaroja aiempaa enemmän. Ihmisten jaksamiseen vaikuttaa ylipäätään vaatimusten kasvu niin työ- ja perhe-elämässä kuin vapaa-ajallakin.
Mielenterveyden ongelmat rasittavat myös työelämän ulkopuolella olevia nuoria työikäisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut toimeentulotuen, lääkkeiden ja terveyspalvelujen käyttäjiä pääkaupunkiseudulla ja havainnut mielenterveyssyiden olevan suurin syy erilaisten ongelmien taustalla. Mitä kauemmin nuori aikuinen on saanut toimeentulotukea, sitä useammin hän on käyttänyt erikoissairaanhoidon palveluita, ostanut reseptilääkkeitä ja kärsinyt mielenterveyden ongelmista. Toimeentulotuen 18-34-vuotiailla miesasiakkailla on psykiatrinen diagnoosi kuusi kertaa yleisemmin kuin muilla saman ikäisillä.
Mielenterveysongelmat ovat yhteydessä toimeentulotuen lisääntyneeseen käyttöön perhetaustaan katsomatta, vaikka yleisempää se toki on pienituloisesta taustasta tulevilla. Millaiset valmiudet nämä nuoret ihmiset saavat opiskeluun, oman elämän hallintaan ja työelämään vai jatkuuko oravanpyörä? Mielenterveysongelmilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset nuoren myöhempään taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan elämänhallintaa unohtamatta.
Hiljattain julkaistussa STM:n Mielenterveysstrategiassa (2020) nostetaan esiin hätkähdyttävä huomio. Joka viides 20-29-vuotiaista oireilee psyykkisesti merkittävästi. Muissa ikäluokissa vastaava osuus on 6,5-13,3 prosenttia.
Yksi selittävä tekijä voi olla työelämään liittyvien odotusten ja vallitsevan todellisuuden välinen ristiriita. Myös sosiaalinen media on tuonut mukanaan jatkuvan vertailun muihin. Se kuormittaa itsetuntoa niin töissä kuin sen ulkopuolella. Täydellisyyden haku ja itsekontrollin ylikorostus kasvattavat monen pahoinvointia.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Tunnistetaanko nykyiset työn riskit oikein? STM:n Mielenterveysstrategiassa mieli nähdään voimavarana, jota voidaan tukea. Mielenterveyden häiriöitä voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti ja niihin liittyvää syrjintää ja leimaamista vähentää. Raportissa todetaan myös mielenterveyden häiriöiden olevan kansanterveydellinen haaste, jonka palvelujen saatavuus tulisi nostaa muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tasolle.
Laadukkaan (työ)elämän mittaaminen ja työkykyarvioinnin kehittäminen edellyttäisi kansallisten mittarien ja standardien kehittämistä. Etenkin nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden huomattava kasvu ja mielenterveysongelmien yleistyminen ovat herättäneet huolta syrjäytymisen ja vähävaraisuuden määrän kasvusta. Kehitys on riski yhteiskunnalle, jolla jo muutenkin on edessään taistelu huoltosuhteen heikkenemistä vastaan väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa.
Nuoren mieli on muovautuva ja kuntoutuva. Siksi meidän pitää satsata siihen, että nuorten elämänlaatu ja toimintakyky työelämässä säilyvät. Asia on toki monen tekijän summa, ja kuten STM:n strategiassa todetaan, laaja-alainen yhteistyö on välttämätön ongelmien selättämiseksi.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
