Ukrainan sota uhkaa laajentua Venäjän hybridioperaatioiksi läntistä infrastruktuuria vastaan. Tulilinjalla ovat erityisesti kansainvälisillä merialueilla kulkevat kaasuputket, sähkölinjat ja tietoliikennekaapelit. Länsimailla on nyt äärimmäinen kiire saada kriittiset yhteydet suojattua.
Viime viikolla Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren rannikolta raportoitiin ensimmäisen Venäjältä Saksaan johtavan Nord Stream -kaasuputken vuotavan. Vain muutamaa tuntia myöhemmin raportoitiin samanlaisesta vuodosta myös toisessa Nord Stream -kaasuputkessa, tällä kertaa vähän pohjoisempana Ruotsin talousalueella.
Eri maiden seismologiset laitokset raportoivat havainneensa alueillaan peräkkäisiä tärähdyksiä, jotka voitiin tulkita meressä tapahtuneiksi räjähdyksiksi.
Torstaihin 29. syyskuuta mennessä vuotoja oli havaittu jo neljä. Vaikka putket eivät olleet sanktioiden vuoksi käytössä, ne olivat täynnä kaasua. Muun muassa saksalaisen Tagesspiegel-lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan putket muuttuvat nopeasti korjauskelvottomiksi, kun kaasun karatessa ja paineen laskiessa niihin pääsee korroosiota aiheuttavaa merivettä.
Koska merenpohjassa kulkevan kaasuputken puhkeaminen mistään luonnollisista syistä on äärimmäisen epätodennäköistä, voidaan pitää varmana, että molempien putkien lähes samaan aikaan tapahtuneet vaurioittamiset ovat tahallista työtä.
Toisin sanoen joko joku kävi räjäyttämässä putket pinnan alla tai sitten putkiin oli jo rakennusvaiheessa sijoitettu räjähdyspanokset, jotka nyt laukaistiin.
Itämeren kaasuputkivuodot nostivat kertarysäyksellä esiin sen, miten suuri merkitys merenpinnan alle rakennetulla infrastruktuurilla on – ja miten heikolla tolalla niiden turvallisuudesta huolehtiminen on.
Kaasuputkien lisäksi tulilinjalla ovat merikaapelit, joiden kautta välitetään suurin osa maailman tietoliikenteestä. Niiden vahingoittaminen heijastuisi suoraan miljardien ihmisten elämään.
Tekijästä on vahvat epäilyt
Nord Stream -vuotojen kokoluokan sabotaasien suorittamiseen tarvitaan valtiollista toimijaa, ja eri maissa mediat epäilivät heti syypääksi Venäjää.
CNN:n mukaan venäläisiä laivoja oli havaittu säännöllisesti räjähdyspaikkojen lähellä. Maanpaosta toimiva venäläinen uutissivusto Meduza sai tällä viikolla käsiinsä Venäjän presidentinhallinnon uudet ohjeet valtiolliselle propakandakoneistolle. Aiemmin Venäjällä kiellettiin puhumasta sodasta, mutta nyt ohjeiden mukaan väite on se, että Venäjä ei ole sodassa Ukrainan vaan lännen ja Naton kanssa.
Spekulaatiolle ei jää kovin paljon tilaa.
Hallitukset ovat toistaiseksi olleet lausunnoissaan mediaa varovaisempia. Syynä ovat yhtäältä diplomatian pelisäännöt ja toisaalta länsimainen oikeuskäytäntö, jossa vältetään julistamasta ketään syylliseksi ilman todisteita. Mielipiteiden ja varmistettujen faktojen sekoittaminen sataisi vain niiden laariin, jotka eivät näiden kahden erosta piittaa.
Syyllisyydestä riippumatta on kuitenkin yhä selvempää, että nykyään sotaa käydään eri tavalla kuin aikaisemmin, kun eri osapuolten tunnukset olivat sodankäynnin sääntöjen mukaan esillä.
Olisi lapsellista kuvitella, etteivät myös muut merenpohjaan vedetyt infrastruktuurirakenteet olisi vaarassa joutua samanlaisten kasvottomien ja ilman erillisiä sodanjulistuksia tehtyjen iskujen kohteiksi.
Hybridisodan varjoissa kukaan ei voi tietää, missä rintamalinjat kulkevat ja kuka on vastuussa mistäkin teosta. Se on äärimmäisen huolestuttavaa.
Merenalaisesta infrastruktuurista on tullut maalitaulu
Myös tietoliikennekaapeleihin kohdistuneista uhista on jo saatu esimakua.
Keväällä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan venäläiset sotalaivat ilmoittivat järjestävänsä parinsadan kilometrin päässä Irlannin rannikosta sotaharjoitukset. Vaikka alue oli kansainvälisillä vesillä, se kuului Irlannin talousvyöhykkeeseen. Vasta Irlannin protestin jälkeen harjoitukset siirrettiin kauemmas sen rannikosta.
Erityisen huolestuttavaksi Venäjän harjoituksen sijainnin teki se, että juuri samalla alueella kulkee useita Euroopan ja Yhdysvaltain välisiä merikaapeleita, jotka välittävät muun muassa merkittävän osan länsimaisten pankkien välisestä tietoliikenteestä.
Nykyään Britannia partioi alueella pysyvästi ja pyrkii siten valvomaan alueella liikkuvien alusten toimintaa.
Brittilähteiden mukaan venäläisten sukellusveneiden toiminta länsimaisten merikaapeleiden läheisyydessä kaikkialla maailmassa on moninkertaistunut.
Tammikuussa 2022 toinen Huippuvuorten ja Norjan välisistä tietoliikennekaapeleista katkesi selittämättömällä tavalla. Tällöinkin lähettyvillä oli venäläisaluksia, mutta kaapelien tahallisesta katkaisusta ei saatu näyttöä.
Kansainvälisillä merialueilla kulkeviin tietoliikennekaapeleihin liittyviä turvallisuusriskejä ei voi liikaa korostaa. Käytännössä kaikki teollisuus, rahaliikenne ja tiedonvälitys ovat riippuvaisia maailman kattavista tietoverkoista.
Tietoverkkojen häirinnästä kybersodankäynnin keinoin on tullut jo arkipäivää. Hallitukset ja yritykset investoivat miljardeja luodakseen yhä parempia suojausjärjestelmiä verkon kautta tulevia hyökkäyksiä vastaan.
Jos kaikkien tietoverkkojen perustana olevia fyysisiä yhteyksiä katkotaan tahallaan, seurauksena on jo paljon vakavampia ja vaikeammin korjattavia ongelmia. Myös suojautuminen näiltä uhilta vaatii kokonaan uudenlaista tekniikkaa.
Vaikka myös satelliitteja käytetään kansainvälisiin tietoliikenneyhteyksiin, niiden kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeus ovat toistaiseksi vain murto-osa kansainvälisten valokaapelien välityskyvystä.
Nato yrittää kiireesti päivittää merien valvontaa
Vain viikko ennen Nord Stream -kaasuputkien puhkeamista vietin muutaman päivän Portugalissa Naton kutsumana seuraamassa puolustusliiton vuosittaista automaattisen merivalvontateknologian suurkatselmusta.
Teema ei olisi voinut olla osuvampi: tämänvuotisessa REPMUS 2022 -harjoituksessa testattiin juurikin erilaisia ilmassa, meren pinnalla ja pinnan alla toimivia tiedustelurobotteja ja niiden yhteensopivuutta. Harjoituksessa oli mukana kuudentoista Nato-maan merivoimien lisäksi kymmeniä eri yliopistojen tutkijoita ja teknologiayritysten asiantuntijoita.
Niin lentävien kuin vedessä liikkuvien miehittämättömien alusten teknologia on kehittynyt viime vuosina valtavin harppauksin, mutta työtä on vielä paljon.
Portugalin harjoituksen keskeinen tavoite oli kehittää keinoja, joilla eri maissa, yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa kehitetyt teknologiat kykenevät paitsi kommunikoimaan reaaliajassa keskenään myös välittämään kerätyt tiedot standardisoidussa muodossa kaikille Naton operaatioihin osallistuville sotilasyksiköille.
Useat harjoitukseen osallistuneista upseereista kertoivat, että malleja automaattiseen ja reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon eri toimijoiden välillä on haettu finanssialan globaalista digitalisaatiosta: finanssialalla rahan liikkeitä on kyettävä ohjaamaan ja seuraamaan reaaliaikaisesti samalla kun palvelut on ulotettava turvallisesti miljardien kuluttajien päätelaitteisiin.
Keskeinen osa teknologialle asetettuja vaatimuksia on myös se, informaatio kulkee vain sinne, mihin se on tarkoitettu, mutta ei vuoda mihinkään muualle.
Meriä valvotaan tulevaisuudessa tuhansilla roboteilla
Naton mukaan meritiedustelun tehokkuus ja kattavuus kasvavat moninkertaiseksi verrattuna perinteiseen miehitettyyn tekniikkaan, kun tiedustelun painopiste siirtyy ihmisiltä roboteille. Tehoa tarvitaan, kun valvonta laajenee perinteisistä merimiinojen ja sukellusveneiden sijaintien paljastamisesta muun muassa merenalaisiin tietoliikennekaapeleihin kohdistuvien uhkien torjuntaan.
Meressä ja sen yläpuolella liikkuu tulevaisuudessa tuhansia droneja, jotka keräävät automaattisesti tietoa kaikesta, mitä meressä on. Tekoälyn turvin dronet kommunikoivat keskenään ja osaavat automaattisesti suunnata sinne, missä on jotain poikkeavaa tai mielenkiintoista. Niiden toimintasäde on parhaimmillaan satoja kilometrejä ja ne osaavat itsenäisesti käydä tukiasemilla latautumassa kun tarve vaatii.
Jos esimerkiksi lentävä havainnointirobotti havaitsee pinnassa jotain erikoista, se voi automaattisesti ohjata veden alla liikkuvan sukellusdronen tutkimaan tarkemmin, mistä on kysymys. Nimenomaan tällanen tekniikka olisi todennäköisesti pystynyt havaitsemaan myös ne, jotka kävivät räjäyttämässä Itämeren kaasuputket.
Aikatauluarviot vaihtelevat, mutta Naton mukaan tekniikka on jo olemassa muutaman vuoden päästä. Hankkeella on nyt oikeasti kiire.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 30.9.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja