Myös elinkeinoelämän pitää aktiivisesti torjua luontokatoa

Luontokato etenee vauhdilla. Kasvi- ja eläinlajeja häviää niin nopeasti, että puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta. Luontokato onkin tunnistettu ilmastonmuutoksen rinnalla yhdeksi aikamme merkittävimmistä uhista. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vaikuttaa meidän kaikkien arkeen ja yhteiskuntien toimivuuteen. Mutta olemmeko luontokadon äärellä avuttomia ja kädettömiä?

Myös yritykset ovat riippuvaisia luonnosta: ilman luontopääomaa ei ole muutakaan pääomaa. Ihmisen voimistama luontokato nakertaa elämän peruspilareita ja lisää liiketoiminnan riskejä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä sekä suoria ja epäsuoria kustannuksia myös finanssialan toimijoille. Kyse ei ole yrityksille pelkästään moraalisesta velvollisuudesta, vaan luontokadon torjunta on olennaista yritysten pitkän aikavälin toimintaedellytysten ja kestävän liiketoiminnan kannalta.

Finanssialan yhtiöt, pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoittajat, ovat paljon vartijoina kestävän kehityksen edistämisessä. Toimialamme rahoittaa yritysten kasvua ja vakuuttaa liiketoiminnan riskejä. Luontokadon kaltaisten riskien pitäisi näkyä selkeästi rahoituksen ja vakuutusten ehdoissa ja hinnoittelussa. Tämä vaatii kuitenkin ymmärrystä ja tietoa liiketoiminnan luontoriskeistä kaikilta arvoketjun toimijoilta.

Finanssisektorilla on sekä vastuu että mahdollisuus edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua. Alan toimijoiden tulee huomioida luonnon monimuotoisuus päätöksenteossaan, tuotekehityksessään, raportoinnissaan ja yhteistyössään sidosryhmiensä kanssa.

Finanssiala edistää luonnon monimuotoisuutta jo nyt monin eri tavoin. Alan toimijat vaativat asiakkailtaan ja portfolioyhtiöiltään toimintaa, joka suojelee ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Rimaa on kuitenkin varaa nostaa vielä lisää.

Finanssiyhtiöillä on vaikutusmahdollisuus yhtiöissä, joissa ne toimivat merkittävinä omistajina. On aktiivisen ja vastuullisen omistajan velvollisuus kirittää yhtiöitä vaikuttamaan positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Jatkossa tarvitaan enemmän rahoitusta sellaisille hankkeille, jotka vähentävät luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vaikutuksia.

======
Finanssialan yhtiöiden on tärkeää tunnistaa ja raportoida
toimintansa haitalliset vaikutukset luontoon.
======

Käyttöön on tullut työkaluja, joiden avulla yritykset voivat arvioida esimerkiksi liiketoimintansa luontovaikutuksia ja -riskejä sekä luonnon vahvistamiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksiaan. Yksi työkaluista on raportointikehys The Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD), joka antaa sijoittajille mahdollisuuden suunnata yksityisiä rahavirtoja yrityksiin, joiden toiminta on luontoa vahvistavaa.

Finanssialan yhtiöiden on tärkeää tunnistaa ja raportoida toimintansa haitalliset vaikutukset luontoon. Jotta finanssialan yhtiöt pystyvät tekemään aidosti kestäviä rahoitus- ja vakuutuspäätöksiä, ne tarvitsevat riittävän tietopohjan asiakaskentästään. Finanssialan yhtiöiden ei tule ainoastaan luoda tiekarttoja, vaan myös etsiä jatkuvasti luontoon liittyviä riippuvuuksia, vaikutuksia, riskejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia liiketoiminnastaan.

Suomalaiset finanssiyhtiöt ovat laatineet oman luontositoumuksen ja seurantaindikaattorit, joilla mitataan, miten finanssiyhtiöt ottavat huomioon luonnon monimuotoisuutta toiminnassaan. Yhtiöt sitoutuvat toiminnassaan tukemaan toimenpiteitä, joilla edistetään Kunmingin-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteita. Luontositoumuksen perimmäinen tarkoitus on tuoda avoimesti ja läpinäkyvästi esille, minkälaisia toimia finanssialan yhtiöt tekevät luonnon monimuotoisuuden hyväksi, ja miten toimet kehittyvät seurantavuosien aikana.

Tekemällä työnsä luontovaikutukset näkyviksi eri sektoreilla toimivat yritykset voivat kirittää toisiaan huomioimaan luonnon hyvinvoinnin.

Meidän kaikkien on tiedostettava toimintamme vaikutukset luontoon, jotta voimme yhdessä hillitä luontokatoa ja turvata tulevien sukupolvien elinolosuhteet. Me emme ole avuttomia ja kädettömiä luontokadon edessä.

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.