MustRead: Valheiden pohjustamasta brexitistä on tulossa Britannian kansallinen tragedia, mutta nykyhallituksen on mahdotonta myöntää se

Britannian EU-erosta on tullut näytelmä, jossa ei ole sankareita. Brexitin kannattajien lupauksista juuri mikään ei ole toteutunut. Sen sijaan maan talous vajoaa, finanssiala on menettänyt kansainvälisen asemansa, vientikauppa yskii ja rikollisilla on yhä paremmat toimintamahdollisuudet.

Talous heikkenee, hinnat nousevat, lukuisat yritykset lopettavat toimintansa Britanniassa, kauppojen hyllyt tyhjenevät. Raportti toisensa jälkeen kertoo karua kieltä Britannian EU-erosta, joka sai viimeisen sinettinsä kuluvan vuoden alussa, kun brexitin siirtymäaika loppui.

Britannian hallitus on joutunut karsimaan suunnittelemiaan infrastruktuurihankkeita, ja maan ulkomainen velka on ennätystasolla. Syyskuussa hallitus ilmoitti tulossa olevista veronkorotuksista, vaikka ennen vuoden 2019 vaaleja pääministeri Boris Johnson lupasi, ettei niitä tule.

Johnsonin hallitus Lontoossa tekee parhaansa vierittääkseen maansa taloudellisten vastoinkäymisten syyt koronapandemian niskoille. Todellisuudessa eri maiden tilastoja vertaamalla on yhä selvempää, että koronaa paljon suurempi syy niihin on brexit, jolla ei ole tähän mennessä saavutettu juuri mitään sen luvatuista eduista. Lähes ainoan poikkeuksen tekevät siniset passit, jotka kuitenkin valmistaa Puolassa ranskalais-alankomaalainen turvallisuusalan yritys Gemalto. Brittien omat yritykset hävisivät sille niin laadussa kuin hinnassa.

Brexiteerien ennen kansanäänestystä levittämät valheet ovat nykyisen tilanteen valossa lohdutonta muisteltavaa. 

Esimerkiksi yksi EU-erokampanjan näkyvimmistä symboleista oli punainen bussi, jonka kylkeen oli teipattu väite siitä, että Britannia säästäisi 350 miljoonaa puntaa eli noin 410 miljoonaa euroa viikossa, kun sen ei enää eron jälkeen tarvitsisi maksaa EU:n jäsenmaksuja. Rahat voitaisiin käyttää kansallisen terveydenhoitojärjestelmän NHS:n hyväksi. 

Brexitin äänekkäin puolestapuhuja Nigel Farage myönsi bussin kyljessä olleen väitteen heti seuraavana päivänä kansanäänestyksen jälkeen valheeksi. 350 miljoonan säästetyn punnan sijaan EU-eron arvioidaan tällä hetkellä maksavan Britannialle noin 800 miljoonaa puntaa eli noin 940 miljoonaa euroa viikossa. 

Brexiteerien vedätys maksaa jokaiselle britille tuhansia puntia

Brittihallituksen oman, valtiontalouden seurantaan keskittyneen Office of Budget Responsibility –viraston (OBR) selvitysten mukaan brexit maksaa tänä vuonna jokaista brittiä kohden 480 puntaa eli noin 563 euroa.

Viraston mukaan tämä on kuitenkin vasta vajaa puolet lopullisesta laskusta: lopullinen kustannus per kansalainen tulee asettumaan noin 1 200 punnan eli noin 1 400 euron tienoille vuodessa. On epävarmaa, riittääkö tämäkään.

OBR:n mukaan brexitin vaikutus brittitalouteen on ollut kaksi kertaa niin vahingollinen kuin koronapandemian. Lisäksi korona on, toivottavasti, ohimenevä häiriö, kun taas brexitin vaikutukset ovat pysyviä.

Viraston pääjohtaja Richard Hughesin mukaan pitkällä tähtäimellä brexit supistaa Britannian bruttokansantuloa neljä prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa maa olisi pysynyt sisämarkkinoilla. Tämä tarkoittaa miljoonia menetettyjä työpaikkoja, tuhansia toimintansa lopettavia tai EU-maihin siirtäviä yrityksiä ja lukemattomia autioituvia paikkakuntia.

Muutama kuukausi vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britannian silloinen brexit-ministeri David Davis väitti historiaan jääneessä lausunnossaan, että brexitillä ei tule olemaan lainkaan kielteisiä vaikutuksia maan talouteen vaan päinvastoin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. 

Todellisuus ei voisi olla kauempana Davisin väitteestä. Euroopan asemaa maailmassa tutkivan Centre of European Reform –ajatushautomon mukaan yksin vuoden 2021 lokakuussa Britannian vientikauppa jäi kansainvälisessä vertailussa 15,7 prosenttia pienemmäksi kuin jos maa olisi jatkanut EU:n jäsenenä.

Käytännössä tämä tarkoitti 12,6 miljardin punnan eli noin 14,8 miljardin euron vientitulojen menetystä vain yhdessä kuukaudessa. Vertailussa oli huomioitu myös koronan vaikutus niin Britannian kuin verrokkimaiden kauppaan.  

Byrokratia käy brittiyrityksille kalliiksi

Brexitin negatiivinen vaikutus Britannian talouteen johtuu monesta syystä.

Brexiteerit uskottelivat, että Britannia on EU:lle niin tärkeä kumppani, että kauppa sen kanssa jatkuu yhtä vapaana kuten ennenkin mutta ilman EU-jäsenyyteen liittyviä velvoitteita. Bryssel joutui kuitenkin kaatamaan jäitä Lontoon hattuun.

Lähdettyään sisämarkkinoilta Britanniasta tulikin kolmas maa suhteessa EU:hun samalla tavalla kuin esimerkiksi Marokko tai Mongolia. Vaikka viime hetkellä vuoden 2020 jouluaattona saavutetussa kauppasopimuksessa sovittiinkin periaatteessa tullivapaudesta EU:n ja Britannian välisessä tavarakaupassa, tullittomuus koskee vain tuotteita, joiden todellinen alkuperä on jommankumman osapuolen alueella. 

Eri tuotteet kuitenkin valmistetaan komponenteista, joiden alkuperä voi olla missä tahansa maailmassa. Tämän takia kaupan käyminen edellyttää nyt raskaita selvityksiä ja paperisotaa.

Varsinkin monille pienille ja jopa keskisuurille brittiyrityksille viennistä EU-maihin on tullut niin monimutkaista, että ne ovat joutuneet luopumaan siitä. Lisääntynyt byrokratia tulee niille monissa tapauksissa niin kalliiksi, etteivät ne enää kykene kannattavalla tavalla kilpailemaan unionin sisämarkkinoilla.

Sadot mätänevät, sikoja hätäteurastetaan

Samalla esimerkiksi kalojen ja äyriäisten vienti EU-markkinoille on osittain estynyt siksi, ettei tuotteita saada enää tarvittavan paperisodan aiheuttamien viivästysten johdosta vietyä tuoreina perille.

Britanniassa on huutava pula tuotantoeläinten tarkastukseen ja elintarvikehygieniaan erikoistuneista eläinlääkäreistä. Ilman heidän lausuntojaan eläinperäisten elintarvikkeiden vienti EU-maihin on mahdotonta. 

Oman lukunsa muodostaa tietenkin vapaan liikkuvuuden päättymisen myötä syntynyt elintarvike- ja kuljetusteollisuuden työvoimapula. Muun muassa maan vihannestuotanto on joutunut suuriin ongelmiin, koska työvoimaa ei riitä maatiloille. Sadot mätänevät pelloille. 

Britannian sikafarmarit ovat myös saaneet osansa brexitin tuomasta teurastamojen työvoimapulasta ja joutuneet hätäteurastamaan tiloillaan ennenaikaisesti satoja tuhansia sikoja, jotka päätyvät nyt eurooppalaisten ruokapöytien sijasta muun muassa kotimaisen energiantuotannon raaka-aineeksi ja muiden tuotantoeläinten rehuksi. Muualla kuin sertifioiduissa laitoksissa teurastettuja eläimiä ei voi käyttää ihmisravinnoksi saati viedä EU-maihin.

Huutava pula rekkakuskeista on puolestaan johtanut siihen, että markettien hyllyt ammottavat tyhjillään, polttoaineesta on pula ja jonot huoltoasemille ovat pahimmillaan venyneet kilometrien mittaisiksi. Johnsonin hallitus on jopa komentanut sotilaat ajamaan rekkoja. Vastaavaa on koettu lähinnä kehitysmaissa.

Lontoon pörssi menetti asemansa yhdessä yössä

Siinä missä tavaravienti takkuaa, vielä huonommassa jamassa on palvelujen vienti, koska se jäi kokonaan EU:n ja Britannian välisen kauppasopimuksen ulkopuolelle. Eniten tästä on kärsinyt Britannian finanssisektori, joka ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta voi enää myydä palvelujaan EU-maihin.

Tuhannet Lontoon Cityn pankkiirit ovat joutuneet muuttamaan brittipankkien tytäryhtiöihin, joita pankit ovat perustaneet EU-maiden finanssikeskuksiin mantereelle ja Irlantiin, jotta niiden toiminta EU:n alueella voisi jatkua.

Lontoon vuonna 1801 perustetun pörssin aikakausi Euroopan suurimpana pörssinä päättyi tammikuussa 2021 odotettuun romahdukseen: Amsterdamin pörssin osakekaupan volyymi yli nelinkertaistui joulukuusta ja ohitti Lontoon pörssin kirkkaasti. Myös Pariisin, Frankfurtin ja Milanon pörssit kasvattivat selkeästi päivävaihtoaan Lontoon kustannuksella. 

Siirtymää osattiin odottaa, koska Britannian pörssit putosivat vuodenvaihteessa EU:n pankkisääntelyn ulkopuolelle, eivätkä EU-maiden finanssitalot enää saa käydä kauppaa Lontoon pörsseissä. 

Britannian rahoitusala odotti viimeiseen saakka, että Boris Johnsonin hallitus onnistuisi sopimaan niin kutsutuista ekvivalenssi- eli vastaavuussäännöistä, joilla eurooppalaispankit olisivat voineet jatkaa pörssikauppaa Lontoossa. 

Britannian valtiovarainministeri Rishi Sunak väitti vasten parempaa tietoaan vielä joulukuussa 2020, että EU olisi valmis sallimaan EU-maiden pörssikaupan jatkumisen Lontoossa vastaavuussääntöjen perusteella. Tämä oli toiveajattelua.

EU:ssa on yhä konkreettisemmin selvää, että Britannian rooli on vaihtunut kumppanista EU:n kilpailijaksi. Koska palvelut eivät kuulu lainkaan jouluaattona 2020 solmittuun vapaakauppasopimukseen, Lontoon pörssipalvelujen myynnin salliminen on nyt täysin EU:n hyvän tahdon varassa.

Ne EU-maat, joihin pörssikauppa on Lontoosta siirtynyt, ovat paljon kiinnostuneempia kehittämään omia pörssejään kuin myötäilemään Lontoon toiveita. 

Kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa jumissa 

Yksi Johnsonin keskeisiä lupauksia briteille oli solmia Yhdysvaltain kanssa kattava kauppasopimus heti sen jälkeen, kun maa on päässyt irti EU:n kahleista.

Kun presidentti Joe Bidenin edeltäjä Donald Trump lupaili brexit-Britannialle ohituskaistaa kattavaan kauppasopimukseen, Johnson jätti tapansa mukaan täysin huomiotta sen, että Yhdysvaltain pysyvistä kauppasopimuksista ei suinkaan päätä presidentti vaan kongressin edustajainhuone. 

Edustajainhuone on toistuvasti varoittanut Britanniaa siitä, että mitään kauppasopimusta ei tulla hyväksymään, jos kuningaskunta ei pidä kiinni aikaisemmista sopimuksistaan. Edustajainhuoneen demokraattipuoluetta edustava puhemies Nancy Pelosi on viitannut sekä vuonna 1998 solmittuun pitkänperjantain sopimukseen että Johnsonin vuonna 2019 sopimaan EU-erosopimukseen, jonka Pohjois-Irlannin protokollaa koskevan osan toimeenpanoa Britannia ei sopimuksen vastaisesti ole aloittanut.

Syyskuisessa tapaamisessa Valkoisessa talossa Biden teki Johnsonille niin selväksi kuin diplomaattisella kielenkäytöllä on mahdollista, ettei Yhdysvalloilla näissä olosuhteissa ole mitään tarvetta kiirehtiä Yhdysvaltain ja Britannian välisen kauppasopimuksen edistämistä. 

Samalla Johnson sai kylmää vettä niskaansa: mistään tuskin sovitaan ennen kuin Britanniassa järjestetään seuraavat parlamenttivaalit viimeistään vuonna 2024. Biden ei ole salannut sitä, että hän pitää Johnsonia epäluotettavana populistina, jonka kanssa on vaikea sopia mistään.

Johnson kolkuttelee takaovia toisella puolen maailmaa

Välttyäkseen pahimmalta kasvojen menetykseltä kotikentällään Johnson on yrittänyt pääsyä eräänlaiseen kauppasopimukseen Yhdysvaltojen kanssa tunnustelemalla Britannian mahdollisuuksia päästä neljänneksi jäseneksi Pohjois-Amerikan maiden eli Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon väliseen USMCA-kauppasopimukseen. 

Johnsonin suunnitelman läpimenoa pidetään kuitenkin toivottomana paikkausyrityksenä, koska myös USMCA:n jäsenien hyväksymisestä päättää viime kädessä Yhdysvallat.

Johnsonin hallitus on toistaiseksi kyennyt tekemään uusia itsenäisiä kauppasopimuksia muun muassa Japanin, Australian, Kanadan, Uuden-Seelannin, Sveitsin ja Israelin kanssa. Käytännössä niissä ei kuitenkaan ole Britannian kannalta mitään uutta, koska sillä oli suurimman osan kanssa kauppasopimukset jo aikaisemmin EU-jäsenyyden kautta. 

Britannia on kolkutellut mahdollisten kauppakumppanien takaovia muuallakin. Maa on virallisesti ehdottanut liittymistään muun muassa Tyynenmeren valtioiden muodostamaan TPP-vapaakauppasopimukseen.

Hanke on herättänyt hilpeyttä lähinnä siksi, että hylättyään maailman suurimman sisämarkkinan naapurissaan Lontoo siis yrittää paikata menetystä hankkimalla uusia kauppakumppaneita niin kaukaa maapallolta, ettei kauemmas pääse. 

Kuuluu kaupankäynnin alkeisiin ymmärtää, että mitä kauemmas tavaraa kuljetetaan, sitä enemmän rahti maksaa ja sitä vähemmän kilpailukykyisiä maapallon toiselta puolelta tuodut tuotteet ovat.

Toistaiseksi briteille luvatut brexit-hedelmät saavat siis odottaa. Ulkomaankaupan ammattilaisten tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian välinen kauppasopimus voisi – mahdollisesti – valmistua aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella.

Brexit avasi ovet kukoistavalle rikollisuudelle

Brexit ei suinkaan ole kuristanut kaikkea taloudellista toimeliaisuutta. University College Londonin rikosoikeuden professori Gloria Laycockin mukaan brexit on luonut kansainväliselle järjestäytyneelle rikollisuudelle valtavat uudet toimintamahdollisuudet Britanniassa. 

Tämä johtuu ennen kaikkea kolmesta syystä: Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välinen, rikollisia koskeva tietojenvaihto on supistunut minimiin vuodenvaihteen jälkeen, Britannia ei kuulu enää eurooppalaiseen pidätysmääräysjärjestelmään, EAW:hen, ja Britannian rajavalvonta on käytännössä ajettu alas kanaalin satamissa. 

EU-maista saapuvat rekat pääsevät ilman brittiläisiä tullitarkastuksia maahan ainakin vuoden 2022 heinäkuuhun saakka, todennäköisesti myös sen jälkeen, koska Britannialla on huutava pula tullin henkilöstöstä ja vaadittavasta tarkastuskalustosta. Muun muassa Euroopan laajuisesti toimivat huumekartellit voivat tällä hetkellä kuljettaa kokaiinia EU-maista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan käytännössä vapaasti. 

Lisäksi tämän vuoden puolella Irlannin tasavallassa on raportoitu useaan kertaan tapauksista, joissa Espanjasta on lennetty pikkukoneilla kokaiini- ja heroiinilasteja paikallisille lentokentille. Osa niistä on käytännössä vain yksityisten maiden peltokenttiä, joiden kautta kulkevan liikenteen jäljittäminen on äärimmäisen vaikeaa.

Samaan aikaan rikollisten luovuttamisesta Britanniasta EU-maihin ja päinvastoin on tullut monin kerroin hitaampaa, hankalampaa ja kalliimpaa kuin maan EU-jäsenyyden aikana. Entisen kaltaisen tiedonvaihdon loppuminen on johtanut siihen, että rikollisten on aikaisempaa paljon helpompi piiloutua joko EU-maihin Britannian viranomaisilta tai toisinpäin. 

Huolintateollisuus on brexitin suuri voittaja

Brexit on hyödyttänyt rikollisten lisäksi tietenkin myös joitakin erikoisaloja.

Ehdoton hyötyjä on huolintateollisuus eli palveluyritykset, joiden tehtävä on auttaa brittiläisiä vienti- ja tuontiyrityksiä selviämään uusien rajamuodollisuuksien vaatimasta paperisodasta. Brexit on osoittautunut huolintateollisuudelle kultakaivokseksi: uuden työvoimatarpeen arvioidaan nousseen jopa 50 000 työntekijään. 

Britannian tulliviranomaiset ovat laskeneet, että maassa on tehtävä brexitin jälkeen noin 255 miljoonaa tulliselvitystä vuodessa, kun ennen brexitiä vastaava luku oli 55 miljoonaa. Tämän on arvioitu aiheuttavan noin seitsemän miljardin punnan eli yli kahdeksan miljardin euron lisäkustannukset brittiläisille vientiyrityksille.

Selviä voittajia ovat myös olleet yritykset, jotka vuokraavat varastotilaa EU-maiden yrityksille. Samaan tapaan kuin jo tuhannet brittiyritykset ovat perustaneet EU-maihin tytäryhtiöitä ja välivarastoja voidakseen helpommin palvella EU-maiden asiakkaitaan, myös Britanniaan vievät EU-maiden yritykset ovat ryhtyneet perustamaan välivarastoja Britanniaan samasta syystä. 

Asiakkaat on sitä helpompi pitää, mitä vaivattomammalta kaupan jatkuminen asiakkaiden suuntaan näyttää. EU-maiden vientiyrityksille tämä tarkoittaa yhä useammin sitä, että brittitilaukset hoidetaan Britanniassa toimivista varastoista käsin.

Pohjois-Irlantia uhkaa väkivallan paluu

Kaupan ongelmien lisäksi yksi vakavimpia brexitin tuomia uhkia on Pohjois-Irlannin rauhan rikkoutuminen.

Britannian ja Irlannin tasavallan hallitusten muodostaman arviointityöryhmän joulukuun alussa julkaiseman raportin mukaan Pohjois-Irlannin puolisotilaalliset ryhmittymät muodostavat alueella akuutin ja kasvavan väkivallan uhan. Ryhmittymissä on sekä Irlannin yhdistymistä kannattavasta IRA:sta irronneita yksittäisiä ryhmiä että Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenäisyyttä kannattavia lojalisteja.

Raportin mukaan erityisesti brexit-erosopimukseen liittyvä Pohjois-Irlannin protokolla on voimakkaasti kasvattanut Ulster Defence Associationin ja muiden lojalistiryhmien riskiä turvautua väkivaltaan. Tästä on saatu jo esimakua, kun lojalistit ovat polttaneet Pohjois-Irlannissa viimeisen vuoden aikana kymmeniä autoja protestoidessaan Pohjois-Irlannin ja Britannian väliselle tavaraliikenteelle protokollassa määrättyjä tarkastuksia.

Pohjois-Irlannin unionistit haluaisivat kiihkeästi kaataa Pohjois-Irlannin protokollan, koska heidän mielestään se heikentää Pohjois-Irlannin asemaa osana kuningaskuntaa ja vie sitä lähemmäs yhdistymistä Irlannin tasavaltaan. Protokollalle ei kuitenkaan ole esitetty mitään toimivaa vaihtoehtoa, jos Irlantien välinen maaraja halutaan edelleen pitää avoimena.

Riitelyn Pohjois-Irlannin asemasta brexitin jälkeisessä maailmassa – jossa Pohjois-Irlanti kuuluu EU:n tullialueeseen mutta Britannia ei – pelätään leimahtavan uudeksi väkivallan aalloksi. Osa unionistiryhmistä on ilmoittanut irtisanoutuneensa vuoden 1998 pitkänperjantain sopimuksesta, jolla lopetettiin kolmekymmentä vuotta kestäneet väkivaltaisuudet, troubles, joissa tuhannet irlantilaiset molemmilta puolilta menettivät henkensä tai vammautuivat.

Johnsonin hallitus on ilmoittanut haluavansa neuvotella Pohjois-Irlannin protokollan uusiksi niin, ettei rajatarkastuksia Irlanninmeren satamissa tarvittaisi. EU on kuitenkin kieltäytynyt avaamasta erosopimusta, koska tarkastusten on tapahduttava jossain, jotta sisämarkkinoiden rajat eivät alkaisi vuotaa. Pitkänperjantain sopimus puolestaan estää rajatarkastukset Irlantien välisellä maarajalla, joten ainoaksi ratkaisuksi jää nykyinen järjestely.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 16.12.2021. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.