MustRead: Paineet pakottaa ihmiset rokottautumaan kasvavat, koska rokotukset ovat toimivin keino päästä pandemian yli

Itävalta on ensimmäinen EU-maa, joka on säätämässä koronarokotukset pakollisiksi. Citibank ilmoitti Yhdysvalloissa antavansa potkut rokottamattomille työntekijöilleen. Syy jyrkkään linjaan on yksinkertainen: vaikka rokotetutkin sairastuvat ja voivat levittää tautia, rokotukset ovat toimivin keino suitsia covid-19:n sairaalahoitoa vaativien muotojen puhkeamista.

Paineet pakottaa väestö ottamaan koronarokotukset ovat kasvaneet pitkin maailmaa. Vaikka asia on poliittisesti äärimmäisen latautunut, yhä useammassa maassa ja yrityksessä haetaan parhaillaan aikaisempaa järeämpiä keinoja rokotekattavuuden nostamiseksi. 

Omikronmuunnos leviää nyt nopeasti. Vaihtoehdot ovat joko rajoittaa koko väestön elämää tai kohdistaa sanktiot vain niihin, jotka itse valitsevat jättää rokotuksen ottamatta. Eri puolilla maailmaa vahvistuvan käsityksen mukaan pienen rokotevastaisen vähemmistön ei voi antaa pitää kokonaisia yhteiskuntia panttivankeina ja viedä leijonanosaa niiden sairaalakapasiteetista.

Esimerkiksi Suomessa THL:n mukaan viime vuoden elo–lokakuun aikana rokottamattomien osuus koko väestöstä oli 14 prosenttia, mutta heidän osuuteensa sairaalahoidossa olleista potilaista oli 70 prosenttia. Rokottamattomat päätyivät erikoissairaanhoitoon 19 kertaa ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.

Ne, jotka eivät voi ottaa rokotetta perustelluista lääketieteellisistä syistä, ovat asia erikseen. Ainakin tähän mennessä heidän tilanteensa on kuitenkin erilaisia pakkokeinoja määrättäessä haluttu ottaa huomioon. 

Itävalta pakottaa aikuiset rokottautumaan

Euroopassa Itävalta on säätämässä kansallisesti EU:n ensimmäisen aikuisten rokotuspakon. 

Maan hallitus sai lakiehdotuksensa valmiiksi viime viikonloppuna, ja se on tarkoitus hyväksyttää parlamentissa torstaina 20. tammikuuta. Hallituksen esitystä kannattavat kaikki muut poliittiset puolueet paitsi Itävallan äärioikeisto.

Lakiehdotuksen mukaan kaikkien yli 18-vuotiaiden itävaltalaisten on otettava rokotus 600–3 600 euron sakon uhalla. Itävallan terveysministeri Wolfgang Mücksteinin mukaan rokotusten tekeminen pakolliseksi on ainoa keino päästä taudin hillinnässä niskan päälle. Liittokansleri Karl Nehammerin mukaan rokotuspakon säätäminen on herkkä asia, mutta sille ei ole vaihtoehtoa.

Rokotuspakon ulkopuolelle on jätetty raskaana olevat naiset ja ne, joilla on lääketieteellinen syy olla ottamatta rokotusta.

Itävallan päätökseen on vaikuttanut osaltaan se, että maa laahaa useita prosentteja naapureidensa perässä rokotuskattavuudessa. Tammikuun puoliväliin mennessä 74,7 prosenttia kaikista itävaltalaisista oli saanut vähintään kaksi koronarokotetta. 

Myös Luxemburg on säätänyt lain, jonka mukaan koronapassi on niin yksityisillä kuin julkisilla työpaikoilla pakollinen lauantaista 23. tammikuuta lähtien. Kuten Itävallassa myös 630 000 asukkaan Luxemburgissa yksi hallituksen antama peruste sääntöjen tiukentamiselle on alhainen rokotustaso. Suurherttuakunnan asukkaista vasta 65 prosenttia oli tammikuun puolessa välissä saanut kaksi rokotusta.

Rokottamattomat venetsialaiset jäivät liikennemottiin

Italiassa työnantajilla on ollut jo marraskuun puolivälistä lähtien laillinen oikeus kysyä työntekijöiltä koronapassia eli niin kutsuttua vihreää korttia. Vaikka työntekijöitä ei voida erottaa sen puuttumisen johdosta, rokottamattomat voidaan määrätä palkattomalle lomalle. 

Tammikuun alussa Italia tiukensi määräyksiään: maa vaatii nyt kaikilta julkisen liikenteen käyttäjiltä koronapassia, joka joko kertoo sairastetusta koronasta tai vähintään kahdesta rokotuksesta.

Uusi linjaus on aiheuttanut ongelmia erityisesti Venetsiassa, jossa noin 5 000 rokottamatonta asukasta on jäänyt mottiin saarille, joilta ei pääse liikkumaan muuta kuin julkisilla vesibusseilla, vaporettoilla, tai omalla veneellä. Omia veneitä on vain murto-osalla kaupungin asukkaista.

Saksassa pakkorokotukset ovat poliittisesti arka asia

Saksassa rokotuspakkoa ei toistaiseksi ole, mutta sen säätämistä harkitaan. Joulukuun alussa julkaistussa mielipidetiedustelussa 60 prosenttia saksalaisista antoi tukensa rokotuspakolle.

Niin väistynyt liittokansleri Angela Merkel kuin uusi liittokansleri Olaf Scholz ovat kertoneet kannattavansa rokotuspakkoa. Asia on kuitenkin Saksassa historiallisista syistä herkkä, ja muun muassa maan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on vaatinut perusteellista keskustelua asiasta ennen kuin rokotuspakosta voitaisiin säätää.

Tällä hetkellä Saksan joukkoliikenteessä ja työpaikoilla noudatetaan niin kutsuttua kolmen G:n vaatimusta. Se tarkoittaa sanoja genesen, getestet ja geimpft: parantunut, testattu ja rokotettu. Viime viikonlopusta lähtien kolme rokotusta saaneet ovat Saksassa päässeet ravintoloihin ilman testejä, mutta kahden rokotuksen varassa olevilla on lisäksi oltava uusi negatiivinen testitulos. 

Täällä Belgiassa joko sairastetusta taudista, rokotuksista tai negatiivisesta testituloksesta kertovaa koronapassia kysytään käytännössä kaikissa ravintoloissa ja baareissa, mutta toistaiseksi sitä ei vaadita kaupoissa tai esimerkiksi Brysselin kaupunkiliikenteen busseissa tai raitiovaunuissa. Osassa kaukojunaliikennettä, kuten Ranskaan suuntaavissa TGV- ja Thalys-junissa, rokotuspassi on pakollinen varuste. 

Suomessa rokotuspakko koskee vain sote-henkilöstöä

Suomessa eduskunta päätti joulukuun lopussa täsmentää tartuntatautilakia niin, että rokotepakko koskee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta myös koronarokotetta. Lakimuutos on väliaikainen ja kestää vuoden 2022 loppuun. 

Jatkossa kaikissa sote-alan tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saavat työskennellä vain henkilöt, jotka ovat osoittaneet, että heillä on rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

Lain mukaan henkilö, jolla on lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi ottaa koronarokotetta, voi kuitenkin työskennellä kyseisissä tehtävissä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun negatiivisen testituloksen.

Irtisanomisperuste rokotesuojan puuttuminen ei Suomessa ole. Niille, jotka eivät asetettuja edellytyksiä täytä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista ei ole tarjolla, työnantaja on tarjottava muuta sopivaa työtä.

Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, ellei toisin ole sovittu. 

Citibank antaa rokottamattomille potkut

Valtioiden lisäksi myös yritykset ovat säätäneet omia velvoitteitaan. Amerikkalaisesta Citibankista tuli tammikuun alussa ensimmäinen suuri finanssitalo, joka ilmoitti irtisanovansa rokottamattomat työntekijänsä. 

Citibank antoi työntekijöilleen kaksi viikkoa aikaa: Tämän jälkeen ne, jotka ilman lääketieteellisesti tai uskonnollisesti perusteltua syytä eivät ole ottaneet koronarokotusta, joutuisivat palkattomalle pakkolomalle. Jos he eivät silloinkaan ottaisi rokotusta, irtisanominen astuisi voimaan tammikuun lopussa.

Saadakseen mahdolliset bonuksensa irtisanottavien työntekijöiden on allekirjoitettava sitoumus olla nostamatta kannetta pankkia vastaan. Irtisanottavia työntekijöitä Citi lohdutti kirjoittamalla henkilökunnalle osoitetussa viestissä, että he ovat tervetulleita hakemaan uutta työpaikkaa ryhmittymältä, kunhan heidän rokotusstatuksensa vastaa yhtiön yhtiön rokotuspolitiikkaa.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan pankilla on Yhdysvalloissa yhteensä noin 70 000 työntekijää, joista yli 90 prosenttia oli rokotettu tammikuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä. Citigroupin lehdistöedustajan mukaan pankin ilmoitus rokotuspakosta sai aikaan merkittävän lisäyksen rokotettujen määrässä. 

Jyrkkyydessään Citigroupin linjaus oli poikkeuksellisen tyly finanssialan yritysten piirissä. Muiden amerikkalaisten pankkiryhmittymien ennakoidaan kuitenkin tulevan samoille linjoille. Tähän mennessä muun muassa JPMorgan Chase ja Goldman Sachs ovat asettaneet työntekijöilleen rokotusvaatimuksia, mutta ne eivät ole olleet yhtä jyrkkiä kuin Citigroupin. Sääntönä on tähän asti ollut, ettei rokottamattomana saa tulla työpaikalle.

Monet tunnetut amerikkalaisfirmat McDonald’sista Uberiin ja Walt Disney Companyyn ovat ilmoittaneet vaativansa rokotusten ottamista joko koko henkilöstöltään tai ainakin niiltä, jotka aikovat palata kotitöistä työpaikoille.

Korkein oikeus kumosi osan pakkorokotuksista 

Presidentti Joe Biden määräsi syyskuussa rokotukset pakollisiksi terveydenhoitohenkilökunnalle sekä liittovaltiolle töitä tekevien yritysten ja yli sata henkeä työllistävien yritysten henkilöstölle. Rokotusten vaihtoehdoksi määrättiin viikoittaiset testit. 

Torstaina 13. tammikuuta Yhdysvaltain korkein oikeus kuitenkin totesi, että Bidenin antama presidentin asetus rikkoi Yhdysvaltain perustuslakia muiden kuin terveydenhoitohenkilöstön rokotuspakon osalta. Bidenin antaman asetuksen mitätöiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että isot amerikkalaisyritykset olisivat perumassa henkilöstönsä rokotusvaatimuksia, päinvastoin.

Vaikka rokotukset jakavat amerikkalaisia poliittisesti poikkeuksellisen jyrkästi, suurten yritysten omaehtoisesti määräämät rokotuspakot on helppo ymmärtää. 

Niiden on lain mukaan maksettava työntekijöilleen sairausvakuutukset, ja mitä enemmän sairauskuluja syntyy, sitä kalliimmaksi nousevat vakuutusmaksut. Lisäksi työntekijöiden poissaolot tulevat monilla aloilla kalliiksi ja aiheuttavat bisnekseen häiriöitä.

Toisin sanoen amerikkalaisessa demokratiassa dollareilla on lopulta aina suurin äänivalta.

Quebec aikoo verottaa rokottamattomia

Rokotuspakko ei suinkaan ole ainoa keppi tai porkkana, jolla kansalaisia motivoidaan piikille. Kanadan ranskankielinen provinssi Quebec ryhtyi vuodenvaihteessa vaatimaan pakollisia koronarokotuksia alkoholia ja kannabistuotteita myyvien kauppojen asiakkaille. Määräys aiheutti välittömästi jyrkän nousun rokotuksissa. Provinssi oli siihen asti laahannut perässä Kanadan rokotustilastoissa. 

Vain viikkoa myöhemmin Quebec ilmoitti alkavansa periä erityistä veroa asukkailta, jotka kieltäytyvät ottamasta koronarokotetta ilman lääketieteellistä syytä. Pääministeri François Legaultin mukaan on johdonmukaista, että rokotteista kieltäytyvät pannaan vastaamaan aiheuttamistaan kustannuksista Quebecin sairaalajärjestelmälle. 

Koko Kanadassa ainakin yhden koronarokotteen saanut 84,2 prosenttia väestöstä, kaksi rokotetta 77,7 prosenttia ja kolme rokotetta 26,7 prosenttia. Pääministerin mukaan pienellä vähemmistöllä väestöstä ei ole oikeutta edellyttää, että enemmistö maksaisi heidän rokotusvastaisista mielipiteistään johtuvat sairaanhoitokulut.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 19.1.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.