Suomessa tehdään asuntomurtoja Norjaa lukuun ottamatta selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hyvä tilanne ei ole syntynyt itsekseen. Vahinkovakuutusala on jo pitkään panostanut vahinkojen torjuntaan yhteistyössä yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten kanssa.
Vuonna 2016 kotivakuutuksesta korvattiin murto- ja varkausvahinkoja 27 500 kappaletta, kun vuosituhannen alussa niitä oli 40 500. Hyvä kehitys on nähtävissä myös yrityksiin kohdistuneissa murto- ja varkausvahingoissa. Niiden määrä on samana ajanjaksona laskenut 8 200:sta kappaleesta 3700 kappaleeseen.
Murto- ja varkausvahinkojen kohtuulliseen määrään vaikuttaa merkittävästi yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten hyvä yhteistoiminta. Työnjako on selkeä ja osapuolet eivät tee toistensa työtä vaan tukevat yhteistä päämäärää omilla keinoillaan. Esimerkiksi kameravalvonnan avulla on saatu vakaviakin rikoksia selvitettyä nopeasti.
Standardilla samaan muottiin
Tuotteiden yhteensopivuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta lisätään sekä kansallisilla että kansainvälisillä standardeilla. Siten suojellaan kuluttajaa sekä ympäristöä. Standardisointi helpottaa merkittävästi myös kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.
Finanssiala ry (FA) on luetteloinut turvallisuuteen ja vahingontorjuntaan liittyviä tuotteita ja niihin liittyviä palveluita tarjoavia yrityksiä 70-luvulta alkaen. Luetteloiden tarkoituksena on ohjata yrityksiä ja kuluttajia testattujen ja luotettavien turvallisuustuotteiden ja -järjestelmien valintaan. Turvayritysten vaatimukset pohjautuvat ammattitaitoon ja laatuun, joita arvioidaan kansainvälisten standardien pohjalta.
Vuonna 2017 FA:n listoille kirjattiin yli 265 eri turvallisuusalan yritystä tai tuotetta. Luetteloituja tuotteita ovat rakenteelliseen suojaukseen liittyvät tuotteet, esimerkiksi murronsuojaseinät ja -ovet sekä kalterit. Listoilta löytyy myös sähköisiä valvontajärjestelmiä, kuten murtohälytyslaitteet ja liesiturvatuotteet.
Suomessa puhtaasti kansalliset standardit laaditaan niin sanotulla konsensusperiaatteella, jolloin kaikki oleelliset osapuolet hyväksyvät standardin ennen sen vahvistamista. Esimerkkinä kansallisesta standardista on hyvän murtoturvallisuuden ylläpitämiseksi laadittu standardi SFS 7020 (linkki), joka määrittelee lukitustuotteille murronsuojavaatimukset ja testausmenetelmän sen todentamiseksi.
EU:ssa standardit ovat sisämarkkinoiden toiminnalle tärkeitä välineitä, joilla muun muassa tehostetaan unionin kilpailukykyä, kasvua ja innovointia sekä suojellaan kuluttajia, yrityksiä, työntekijöitä ja ympäristöä. EU:n vuotuisessa työohjelmassa tämän vuoden painopistealueita ovat esimerkiksi 5G-viestintäverkot, esineiden internet ja kyberturvallisuus. EU-standardeja edistetään laajan kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Standardit on hyvä tapa osoittaa tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisuus, joka yhä useammin tulee yhteiseurooppalaisen lainsäädännön kautta.
Suurin osa Suomessa voimassaolevista SFS-standardeista on alkuperältään EN-standardeja, jotka laaditaan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CEN:ssä (European Committee for Standardization).
Kansainvälisellä tasolla laajin standardisoimisjärjestö on vuonna 1947 perustettu ISO (International Organization for Standardization).
FA:n sivuilla on luettelo palo-,murto- ja vuotovahinkojen torjuntaan tarkoitetuista laitteista ja niitä asentavista liikkeistä.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
