Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta

Viime aikoina on puhuttu paljon Ruotsin eläkemallista. Tällä on viitattu siihen, että Ruotsissa henkilö voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta. Mikä tämä malli on ja miten se voisi soveltua Suomeen?

Ruotsin rahastoeläkkeeseen ohjataan 2,5 prosenttia ansiokaton alittavista tuloista. Tulot voi ohjata enintään viiteen rahastoon. Rahastoja voivat tarjota sellaiset rahastonhoitajat, jotka ovat saaneet siihen erillisen eläkerahastoviranomaisen luvan. Jos aktiivista valintaa ei tee, rahat ohjautuvat valtion oletusrahastoon AP7 Såfaan. Tässä rahastossa sijoitusten riskitaso määräytyy henkilön iän mukaan.

Eläkkeelle jäädessä sijoitustuottojen perusteella kertynyt rahasto muutetaan elinikäiseksi eläkkeeksi. Eläke voi olla joko kiinteä tai vaihdella edelleen sijoitustuottojen mukaan. Kertynyt rahasto ei automaattisesti periydy, mutta eläkkeeseen voi valita sisältyväksi myös perhe-eläkkeen, jolloin leski saa oikeuden kertyneisiin varoihin.

Suomessa lakisääteinen eläkejärjestelmä on puhtaasti etuusperusteinen. Siinä henkilö ei päätä itse varojen sijoittamisesta eikä myöskään kanna riskiä sijoitustoimintansa onnistumisesta. Ei ole poissuljettua, etteikö Ruotsin rahastoeläkkeen kaltaista elementtiä voisi olla Suomessakin. Keskeisimpiä kysymyksiä on, miten tämä rahoitettaisiin ja kuka järjestelmää hoitaisi.

======
Poukkoileva eläkepolitiikka on myrkkyä.
======

Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän maksuissa on nousupainetta. Tämän vuoksi ovat meneillään eläkeuudistusneuvottelut. Jotta rahastoeläkkeen voisi rahoittaa eläkemaksuja nostamatta tai muita pakollisia maksuja lisäämättä, jostain täytyisi luopua jo karttuneet eläkkeet turvaten. Mistä luovuttaisiin? Tulevista etuuksista esimerkiksi eläkekarttumaa alentamalla?

Rahastoeläkkeen hoitajiksi luonnollisimmat ehdokkaat olisivat nykyiset työeläkelaitokset. Näiden osalta tulisi kuitenkin ratkaista rahastoeläkkeen suhde Suomen eläkejärjestelmän niin sanottuun EU-poikkeukseen, joka voi muodostua esteeksi.

Luonnollisia rahastoeläkkeen tarjoajia olisivat myös henkivakuutusyhtiöt. Puhtaasti valtiollinen toimija olisi myös mahdollinen, mutta se olisi Suomen eläketraditiolle vierasta. Rahastoeläkkeen hoitaja kantaisi pitkäikäisyysriskin, jos rahasto muutetaan elinikäiseksi eläkkeeksi.

Suurin kysymys on kuitenkin periaatteellinen. Rahastoeläke toisi selkeästi maksuperusteisen elementin muuten etuusperusteiseen eläkejärjestelmäämme.

On oma valintamme, kuinka paljon haluamme antaa yksilölle valtaa sekä myös vastuuta oman eläketurvansa hoitamisesta. Eläkejärjestelmän muutokset ovat äärimmäisen pitkäkestoisia. Poukkoileva eläkepolitiikka on myrkkyä. Jos edellä mainitut sekä joukko muita kysymyksiä saataisiin ratkaistua ja rahastoeläkettä alettaisiin Suomessakin kerryttää, valinnan kanssa tulisi pystyä elämään hamaan tulevaisuuteen. Muutosten tulee olla tarkkaan harkittuja ja laajaa kannatusta nauttivia. Ei voi painottaa liikaa, että eläkejärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena.

Finanssiala ry:n johtaja Mikko Kuusela toimii vakuutusmatematiikan työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipidekirjoitussivulla.