Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla laajalti tunnustettu ja arvostettu. Meitä pidetään monellakin tavalla koulutuksen mallimaana, ja koulutus on merkittävä osa Suomen kansainvälistä brändiä. Itse emme itseämme ylistä, vaikka ehkä syytä olisikin.
Työmäärät eivät todennäköisesti pienene, mutta motivaatio tuleekin siitä tosiasiasta, että koulutus on koko Suomen kansallisen ja kansainvälisen menestystarinan ytimessä.
Korkea-asteen kouluttajat – ammattikorkeakoulut ja yliopistot – pyrkivät aktiivisesti vastaamaan uuteen tilanteeseen. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat osoittaneet kiitettävää kehittymis- ja muuntautumiskykyä. Uusiin haasteisiin vastataan monella rintamalla. Nostan seuraavassa esille viisi keskeistä tulevaisuuden vaatimuksiin vastaavaa ajattelutapaa:
Modulaarisuus – Putkien sijaan opetussuunnitelmat koostuvat irrallisista moduuleista, jotka voidaan niputtaa erityyppisiksi kokonaisuuksiksi. Niitä voidaan myös hyödyntää muuntokoulutuksessa ja kaupallisessa toiminnassa.
Opinnollistaminen – Kyseessä on työnteon ja opintojen yhdistäminen. Osaamista voi saavuttaa myös muulla tavalla kuin opiskelemalla. Opinnollistamisessa työnteon kautta saavutettu osaaminen tehdään näkyväksi ja integroidaan osaksi tutkintoa.
Osaamisperustaisuus – Kaiken opiskelun päätavoitteena on osaamisen lisääminen. Sillä, miten osaaminen saavutetaan, ei ole niin suurta väliä.
Tiimiopettajuus – Opetus ei enää ole yhden ihmisen show. Opetustilanteissa on usein läsnä useampia opettajia, mikä paremmin vastaa työpaikkojen tilannetta. Myös oppiainesidonnaisuudesta on liikuttu kohti moniatahoisempia kokonaisuuksia.
Yritysyhteistyö – Ammattikorkeakoulujen tavaramerkki on vahva yritysyhteistyö. Kaikki osapuolet voittavat.
Koulutusjärjestelmän näkökulmasta voi laittaa sormet lippaan ja todeta: ”Me olemme valmiina”.
Muutoksen vauhti on kova, mutta se myös saa meidät tarkastelemaan toimintaamme ja toimintamallejamme kriittisesti. Kun muutoksen lähtökohtana on nimenomaisesti ”muutos parempaan”, voidaan olettaa tulevien vuosien olevan uusia mahdollisuuksia tarjoavia ja palkitsevia. Työmäärät eivät todennäköisesti pienene, mutta motivaatio tuleekin siitä tosiasiasta, että koulutus on koko Suomen kansallisen ja kansainvälisen menestystarinan ytimessä. Suomessa vallitsee varsin laaja-alainen ymmärrys siitä, että ilman koulutusta ei ole tulevaisuutta. Koulutusjärjestelmän näkökulmasta voi laittaa sormet lippaan ja todeta: ”Me olemme valmiina”.
Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit
Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle