Julkisessa keskustelussa pankit saavat harvoin kiitosta. Joko ne jakavat liian auliisti lainarahaa asiakkailleen, tai sitten lainahanat ovat liian tiukassa. Viime aikoina erityisesti pienistä yrityksistä on kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan yritykset eivät saa pankeista rahoitusta tai rahoituksen ehdot ovat liian kovat.
On totta, että pankkien perimät korkomarginaalit ovat nousussa. Samoin luottopäätöksiä harkitaan pankeissa nyt tarkkaan. Näille on kuitenkin luonnolliset selitykset. Pankit ovat Euroopassa – myös Suomessa – tällä hetkellä kovassa puristuksessa, ja puristus heijastuu myös niiden asiakkaisiin.
Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimuksia ollaan EU:ssa tiukentamassa tuntuvasti. Kutakin myönnettyä lainaeuroa kohden pankeilta edellytetään jatkossa aiempaa enemmän omia varoja. Ja mitä enemmän pankit myöntävät pitkäaikaisia luottoja, sitä enemmän niillä pitäisi olla pitkäaikaista varainhankintaa. Tästä koituu pankeille lisäkustannuksia.
Suomessa kustannuksia lisää myös uusi pankkivero. Se iskee erityisesti yritysluotonantoon, koska veron suuruus määräytyy pankin riskien mukaan. Toinen luotonantoon vaikuttava tekijä on taloustilanne. Velkakriisistä kärsivä Eurooppa on taantumassa ja Suomi samoin. On odotettavissa, että konkurssien määrä kasvaa ja työttömyys lisääntyy.
Pankeille taantuma merkitsee luottotappioriskien kasvua. Nämä riskit pitää hinnoitella oikein. Käytännössä se näkyy aiempaa korkeampina marginaaleina.
Riskipitoisimmissa tapauksissa koko laina voi jäädä myöntämättä. Vaikka tämä tuntuu lainanhakijasta helposti kohtuuttomalta, kyse on vastuullisesta käyttäytymisestä. Pankkien on hallittava riskinsä ja huolehdittava siitä, että niillä on riittävät puskurit ikäviä yllätyksiä vastaan. Tätä myös pankkeja koskevissa sääntelyuudistuksissa ajetaan takaa.
Kolmas tekijä on pankkien varainhankinnan muuttuminen. Kriisi näkyy yhä monin eri tavoin Euroopan rahoitusmarkkinoilla, ja tämä heijastuu myös pankkeihin. Pankkisääntelyn kiristyminen on herättänyt Suomessa keskustelua siitä, mistä erityisesti pk-yrityksille voitaisiin löytää uusia rahoituslähteitä. Tämä asia on syytä ratkaista ajoissa – muuten talouskasvumme käynnistyminen voi tyssätä rahoituksen saatavuuteen, kun muu maailma alkaa elpyä.
Maaliskuussa 2012 julkistetussa Stadighin ryhmän raportissa nostettiin esille yritystodistus- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittäminen. Tällä hetkellä markkinoiden ongelmina ovat sijoittajien vähyys, heikko likviditeetti ja riskien puutteellinen hinnoittelu.
Pankeissa näiden markkinoiden kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. On hyvä, että yrityksille on tarjolla erilaisia rahoituslähteitä, sillä yritysten tarpeet vaihtelevat. Samoin yritysten mahdollisuudet hankkia ulkoista rahoitusta eroavat suuresti.
Pankeille markkinoiden kehittyminen voi tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi markkinatakaustoiminnan muodossa. Tämä kuvastaa osaltaan pankkien muuttuvaa roolia. Sen lisäksi, että ne välittävät asiakkailleen rahoitusta oman taseensa kautta, ne välittävät sitä jatkossa aiempaa enemmän myös taseensa ohi eli suoraan sijoittajalta rahoituksen tarvitsijalle.
Veli-Matti Mattila
Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti
Kirjoitus on julkaistu Taloustaidon vierasblogissa.