Mistä kansalainen voi tietää, mitä yhteiskunnalla on verovaroin tarjottavana? Kolme neljästä suomalaisesta uskoi Helsingin Sanomien kyselyssä joulukuussa, ettei meillä ole varaa enää ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota. Mihin meillä on yhteisesti varaa – ja mihin pitää itse varautua?
Tähän kysymykseen vastaa palvelulupaus. Se määrittää, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tämän eron määrittäminen on välttämätöntä, jotta kansalainen voi täydentää julkisia palveluja vakuutuksella tai omalla rahoituksella yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen.
Palvelulupauksen selkeyttämistä kannattavat myös päättäjät. Poliittisista päättäjistä 82 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että palvelulupaus pitää määritellä tarkemmin. Asia selviää Finanssiala ry:n marraskuussa 2022 julkaisemasta vaikuttajakyselystä.
Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen. Ihmisen omaa roolia on myös tuettava. Kun väestö ikääntyy, myös ikäsidonnaiset menot kasvavat. Kasvavat menot uhkaavat koko hyvinvointiyhteiskunnan selviytymistä.
Selviytymistä edistää se, että oman varautumisen pystyy ennakoimaan mahdollisimman tarkasti.
Kukaan ei voi etukäteen tietää omaa hoivan tarvettaan vaikkapa kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tarkemmin määritellyn palvelulupauksen avulla julkisin varoin rakennettu sote-palvelujärjestelmä voisi yhdessä yksityisen sektorin kanssa jakaa tätä yksilöön kohdistuvaa riskiä. Jos palvelulupausta ei ole täsmällisesti määritelty, kansalainen ei välttämättä osaa hakea hänelle kuuluvaa etuutta tai hän ylivarautuu päällekkäisin palveluin.
Koko sosiaali- ja terveysjärjestelmässä on oltava sisällytettynä lupaus hoidosta ja huolenpidosta Se auttaa myös pitämään niin itsestä kuin lähimmäisestä huolta. Kun uutta hallitusohjelmaa lähdetään parin kuukauden päästä sorvaamaan, on päättäjillä tilaisuus määrittää tarkkaan, mistä osasta palveluita vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tuulisessa maailmassa ja ikääntyvässä Suomessa kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen.
Finanssiala ry järjestää pyöreän pöydän keskustelun palvelulupauksesta ja sosiaali- ja terveyden hoidon palvelujen priorisoinnista 8.3.2023 kello 9
Ohjelma 8.3. klo 9.00–10.45
- 9.00 Avauspuheenvuoro
Juha Koponen, Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtaja, LähiTapiolan pääjohtaja - 9.05 Millaiseen talousraamiin hyvinvointivaltio on sovitettava tulevaisuudessa?
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander - 9.30 Voiko riittäviä palveluja määritellä oikeudellisesti?
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, dosentti - 9.50 Miten terveydenhuollossa voi priorisoida palveluja?
Paulus Torkki, Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori - 10.10 Suurten puolueiden vaalitentti: Miten hyvinvointialueet ovat pärjänneet – millaisiin lupauksiin on varaa seuraavalla vaalikaudella sote-palvelujen rakentamisessa?
- Sari Sarkomaa, Kokoomus
- Eveliina Heinäluoma, SDP
- Ville Tavio, Perussuomalaiset
- Paneelia kommentoi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen
- 10.45 Tilaisuuden päätös
Webinaaria voit seurata Teamsin välityksellä. Saatavilla on myös tallenne. Ilmoittautumalla saat myös jälkikäteen linkin tallenteeseen ja tilaisuuden materiaaleihin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala ry peräänkuuluttaa Säätytalolle sotepäivitystä – palvelut selkeytettävä ja järjestelmät modernisoitava!
Hoivaa ja hoitoa, miten palvelulupaus ensi vaalikaudella kirjataan? Katso webinaarin puheenvuorot
Elinkeinoelämän järjestöt: viisi ratkaisua soteen
”Olemme suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä” – poliitikot keskustelivat hoivan ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta
