Pikavipit, maksuhäiriöt ja ylivelkaantuminen ovat nostaneet
päätään, kun kulutusmahdollisuuksia on yhä enemmän. Velkaantumiskierteeseen
olisi parasta puuttua jo ennen kuin se ehtii edes alkaa – eli koulussa
opettamalla. Viimeistään nyt kannattaisi herätä lisäämään oman
taloudenhallinnan opetusta.
Oman talouden hallinnasta pitäisi tulla samanlainen taito kuin lukemisesta ja laskemisesta. Vanhemmilla on luonnollisesti ensisijainen vastuu lapsen kyvystä ymmärtää oman talouden hallinnan tärkeyttä. Kaikkien vanhempien omasta taloudenpidosta ei kuitenkaan ole malliksi omien lasten taloustaidoille. Tällöin koulujen ja opettajien merkitys nousee suureksi.
Suomalaiset eivät suunnittele raha-asioitaan kovinkaan pitkälle. Uusimman Finanssiala ry:n teettämän Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan vain 58 prosentilla vastanneista tulot ovat menoja suuremmat. Yllättävien menojen sattuessa puskuria ei silloin löydykään.
Erilaisten taloudenhallinnan apuvälineiden ongelma on se, että niistä ovat parhaiten tietoisia ne, joilla on vain vähän tarvetta apuun oman taloutensa hallinnassa.
Lyhytnäköinen elämäntyyli näkyy siinä, että äkillisiin tuleviin menoihin ei osata varautua. Rahavaje paikataan pikalainalla, jota ei ehkä pystytäkään maksamaan takaisin. Tarvitaan uutta lainaa vanhojen maksuun. Kierre on valmis, sillä pikalainojen kustannukset ovat valtaisat. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet ennätyksellisen korkeiksi. Niitä on jo yli 374 000 suomalaisella.
Uusia opetusaineistoja nuorille
Koulujen talousopetukseen on jo nyt tarjolla talousvalistusta ja opetusvälineitä yläkoulusta ylöspäin. Kouluilla ja opettajilla on käytettävissään muun muassa Taloudellisen tiedotustoimiston yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettu Yrityskylän opetuskehikko sekä Nuori Yrittäjyys -verkoston tarjoamat opetusaineistot, kuten Zaldo.fi-osoitteesta löytyvä opetusaineisto. Se on suunniteltu käytettäväksi osana oppitunteja.
Yläkoululaisille alun perin suunnattu Zaldo on vuosien varrella saavuttanut suuren suosion yhteiskuntaopin opettajien keskuudessa. Viime vuonna taloustietoa alettiin opettaa jo neljänneltä luokalta lähtien osana yhteiskuntaoppia. Alakoululaisille talousosaamisen opettamiseen soveltuvaa materiaalia ei ole ollut samalla tavoin tarjolla kuin hieman vanhemmilla. Zaldolle luotiin siksi täksi syksyksi pikkusisar, alakoululaisille soveltuva Mini-Zaldo. Nuori oppii tutkitusti taloustaidotkin parhaiten tekemällä.
Ongelma ja apu eivät aina kohtaa
Tarjolla on useita myös aikuisemmalle väelle tarkoitettuja apuvälineitä. Mun Talous -verkosto kerää yhteen eri oman talouden hallintaa tukevia yhteistyötahoja ja lähteitä. Takuusäätiö tarjoaa talous- ja velkaneuvontaa sekä Penno-laskuria, jolla voi budjetoida omaa rahankäyttöään. Myös useat pankit auttavat omilla sovelluksillaan järkiperäistämään omaa taloutta siten, että kulut eivät ylittäisi menoja.
Tulevaisuudessa taloudenhallinnan soisi olevan ihan oma oppiaineensa. Lukiouudistuksessa uusi oppiaine voitaisiin ottaa mukaan myös ylioppilastutkintoon, sillä sitä opetetaan, mitä mitataan.
Erilaisten taloudenhallinnan apuvälineiden ongelma on se, että niistä ovat parhaiten tietoisia ne, joilla on vain vähän tarvetta apuun oman taloutensa hallinnassa. Syrjäytymisriskin alaiset nuoret harvemmin surffailevat pitkin talousosaamissivustoja. Siksi lähipiirissä kannattaa pitää silmät auki, jotta talousongelmia ei pääsisi syntymään. Käytännössä on avattava keskustelu talousasioista silloin, kun huomaa jonkun henkilön lähipiirissä käyttävän rahaa vastuuttomasti. Raha-asioista puhuminen on kuitenkin meille arka asia. Häveliästä rahasta puhumisen kulttuuria kannattaisi silti yrittää murtaa ja tarjota rohkeasti apua.