Maailma ei ole entisensä pandemian jälkeen – keitä ovat koronan bisnespelin voittajat ja häviäjät?

Koronapandemia on nopeuttanut bisnesmatkailun hiipumista vähentänyt pysyvästi muun muassa toimi- ja liiketilojen kysyntää. Yhä suurempi osa tietotyöstä digitalisoituu pysyvästi pilviin ja verkkoihin, mutta samalla ihmisten tarve oikeisiin sosiaalisiin kontakteihin korostuu – ja tämä luo taas uusia markkinoita.

Toukokuun alussa Brysselissä alettiin vähitellen purkaa kahviloiden, ravintoloiden ja baarien pakollista kiinnioloa puolen vuoden sulun jälkeen. Ensimmäiseksi avattiin terassit, joskin tiukkojen turvasääntöjen kera. Lähes 25 000 koronaan kuollutta 11 miljoonan asukkaan maassa on saanut suurimman osan belgialaisista ymmärtämään rajoitusten inhimillisen arvon.

Monet meistä paikallisista jännittivät, kuinka monet vanhoista kantapaikoistamme todella avaavat ovensa ja kuinka monet koronasulku on ehtinyt kaataa siitä huolimatta, että ne ovat saaneet julkista tukea muun muassa vuokrien maksuun sulun aikana. Suurin osa näyttää onneksi pelastuneen ja terasseilla on nyt jopa tungosta – riippumatta siitä, että Belgiassa eletään parhaillaan kylmintä kevättä 35 vuoteen.

======
Kaikki alat ja alueet eivät kuitenkaan ole selvinneet koronasta
yhtä hyvin saati palaudu kriisistä nopeasti.
======

Eri maiden hallitusten ja keskuspankkien hyväksymien, yhteensä yli 21 tuhannen miljardin euron kriisiapupakettien ja koronarokotusten ennakoidaan uutistoimisto Bloombergin mukaan nostavan maailmantalouden ennätykselliseen nousuun nopeammin kuin kukaan osasi vielä puoli vuotta sitten ennakoida.

Kuitenkin siinä, missä Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi Länsi-Eurooppaan tänä vuonna 2–6 prosentin talouskasvua, Pohjois-Amerikkaan 4–8 prosentin kasvua ja Kiinaan jopa 8–10 prosentin kasvua, muun muassa monissa Afrikan maissa kasvun ennakoidaan jäävän 0–2 prosenttiin. Joitakin maita kasvu ei saavuta lainkaan.

Euroopassa on tehty poliittinen päätös siitä, että merkittävä osa EU:n kautta kanavoidusta koronaelvytysrahasta käytetään aidosti Green Dealin edistämiseen eli investointeihin, jotka tukevat maanosan hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Suomen tapaan joka maalla on omat turvekiistansa, mutta tulevaisuudessa voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, että korona nopeutti merkittävällä tavalla siirtymää kohti ympäristöystävällisempää maailmaa – ainakin rikkaissa länsimaissa.

Zombiyritysten armeija

Suomessa vireille pantujen konkurssien määrä on tällä hetkellä pienempi kuin vuosi sitten. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, koska yritysten hakemista konkurssiin on koronan vuoksi lainsäädännöllisesti rajoitettu viime vuoden toukokuussa. Näitä väliaikaisia rajoituksia jatkettiin tämän vuoden helmikuun alussa syyskuun loppuun. Samanlaisia rajoituksia on annettu kaikissa eurovaltioissa.

Käytännössä tämä on johtanut siihen, että avustusrahaa on maksettu paitsi nimenomaan koronan vuoksi avun tarpeessa olleille yrityksille, myös yrityksille, jotka eivät olisi olleet elinkelpoisia edes ilman koko koronapandemiaa. Euroopan keskuspankin EKP:n analyytikot puhuvat zombiyrityksistä, joiden todellista määrää kukaan ei osaa sanoa. EKP varoittaakin pankkeja ja valtioita tulossa olevasta vararikkosumasta, kunhan konkursseja estävä suojalainsäädäntö raukeaa.

Koronatukien myötä markkinoille pumpatun valtavan rahamäärän on myös pelätty lisäävän inflaation uhkaa. Tästä on nähty merkkejä jo Yhdysvalloissa, jossa sijoittajat ovat alkaneet varautua korkojen nostoon. Presidentti Joe Bidenin alkuvuonna läpiviemä elvytyspaketti oli 1 900 miljardia dollaria, josta merkittävä osa jo on saapunut kotitalouksien tileille. 

Ylikuumenemisen merkkejä on lähinnä Yhdysvalloissa, koska EU:ssa vasta puuhaillaan 750 miljardin elvytysrahastoa, jonka rahat jaetaan usealle vuodelle. Ei siis ole ihmeellistä, että Euroopassa tilanne on ainakin toistaiseksi maltillisempi, vaikka kuluttajahinnat ja asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan läpi koko koronapandemian. 

Asuntomarkkinat käyvät kuumana kaikkialla, koska etätyötä tekevät haluavat enemmän tilaa koteihinsa.

Toimitilamarkkinat tuskin toipuvat koskaan

Länsimaissa koronan pysyvien vaikutusten ennakoidaan näkyvän erityisen selvästi toimitilamarkkinoilla. Esimerkiksi EU-komissio aikoo huhtikuussa julkisuuteen vuotaneiden suunnitelmien mukaan puolittaa käytössään olevien toimistotalojen määrän nykyisestä viidestäkymmenestä kahteenkymmeneen viiteen vuoteen 2030 mennessä. 

Komission käytössä olevien neliöiden määrä vähenee 780 000 neliömetristä 580 000 neliömetriin, ja vuosittaisia säästöjä arvioidaan kertyvän 280–440 miljoonaa euroa. Tiivistäminen aloitetaan komission alustavien suunnitelmien mukaan jo tänä vuonna. 

Vielä pari vuotta sitten EU:lla oli meneillään merkittäviä uudisrakennushankkeita Brysselissä. Komission tilankäyttösuunnitelmien raju muutos johtuu keskeisesti koronapandemiasta ja vuoden 2020 maaliskuussa alkaneesta etätyöskentelystä, joka oli EU:n instituutioissa aiemmin äärimmäisen harvinaista ja rajoitettua. 

Kun vuoden aikana etätyöskentely on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi merkittävässä osassa työtehtäviä, komissio on monen muun suurorganisaation myötä havahtunut uuteen todellisuuteen, joka tulee olemaan arkipäivää myös pandemian jälkeen: Tietotyö ei tule koskaan palaamaan ennalleen. Etätyö ja video- ja hybridikokoukset ovat tulleet jäädäkseen – niiden avulla voidaan myös säästää matkakuluissa ja pienentää hiilijalanjälkeä EU:n Green Dealin tavoitteiden mukaisesti.

Komission suunnitelmissa jäljelle jäävät toimistotilat muunnetaan suurelta osin flex desk -monikäyttötiloiksi, jolloin merkittävä osa virkamiehistä tulee menettämään pysyvän työhuoneensa tai -pöytänsä. Sen sijaan kulloisetkin työt tehdään aina siellä, missä se on tehtävän kannalta järkevintä. 

EU-komission suunnitelmat eivät ole ainutlaatuisia, päinvastoin. Muun muassa useat maailmanlaajuisesti toimivat finanssiyritykset ovat ilmoittaneet vähentävänsä tilojaan pysyvästi jopa 40–50 prosenttia per työntekijä pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Monilla yrityksistä on ollut käytössään moninkertaisesti enemmän toimitiloja kuin komissiola. 

Syynä ovat paitsi kustannussäästöt, myös tutkimustieto, jonka mukaan merkittävä osa tietotyöntekijöistä on tuottavampia työskennellessään etänä kuin toimistoilla.

Toimistoja päivittäin käyttävien ihmisten määrän vähentyessä myös heidän käyttämiensä palvelujen määrä vähenee. Toimistokorttelien lounaskuppiloiden on pakko muuttaa liikeideaansa pysyäkseen hengissä. 

Niin Brysselissä kuin muissakin suurissa eurooppalaisissa keskuksissa yhä useampi entinen lounasravintola onkin luomassa nahkaansa paikoiksi, joissa toimistoistaan karkotetut voivat halutessaan tehdä etätöitä ja samalla tavata muitakin ihmisiä. Idean ytimessä on se tosiasia, että olemme edelleen sosiaalisia eläimiä ja tarvitsemme toistemme seuraa.

Perinteiset lentoyhtiöt menettävät suurimman tulonlähteensä

Myös lentoliikenteeseen ja erityisesti bisnesmatkustamiseen odotetaan pystyviä muutoksia koronaepidemian seurauksena. Ennen pandemiaa bisnesmatkustajat toivat monilla kansainvälisillä reiteillä kolme neljäsosaa lentoyhtiöiden tuloista. Tähän ei ole enää paluuta.

Financial Timesin huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan Euroopan suurimmat pankit ovat aikeissa leikata liikematkustusta keskimäärin puoleen verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. 

Syyt ovat jälleen tutut: Koronan aiheuttamat matkustus- ja kokoontumisrajoitukset opettivat jääräpäisimmätkin vanhoihin tapoihin juuttuneet pankkiirit käyttämään digitaalista kokoustekniikkaa. Samalla heille paljastui, kuinka paljon rahaa säästyy lentolipuista ja hotelleista, kun merkittävä osa rutiiniluonteisesta bisnesmatkustamisesta korvataan videokokouksilla.

Ikäänkuin koronasta ei olisi ollut riittävästi harmia, ilmailualaa rokottaa myös raideliikenteen paluu sen vakavaksi kilpailijaksi mannerten sisäisillä reiteillä. Ranska päätti huhtikuussa kieltää alle kahden ja puolen tunnin lennot, jos tarjolla on myös rautatieyhteys. Vastaavia päätöksiä odotetaan myös muissa Euroopan maissa.

Saksan, Itävallan, Ranskan, Itävallan ja Sveitsin liikenneministerit sopivat joulukuussa 2020 perustavansa uudestaan Euroopan laajuisen rautatieyhteistyöverkoston. Saksan liikenneministeri Andreas Scheuerin mukaan uudelle Trans Europ Express 2.0 -palvelulle (TEE) on tällä hetkellä Euroopassa valtava tilaus. 

Uuden hankkeen tarkoitus on luoda Euroopan laajuinen kauko- ja yöjunien verkosto, joka luo kilpailukykyiset edellytykset sille, että mahdollisimman moni alle 400 kilometrin matkustaja vaihtaisi lentokoneesta päiväjunaan. Tätä pidemmille matkoille tuodaan yöjunat palveluineen takaisin lentoliikenteen kilpailijaksi.

Nettikauppa korvaa myymälöitä pysyvästi

Koronapandemia on osaltaan myös muuttanut ihmisten kuluttajakäyttätymistä pysyvästi. 

Kauppojen sulkeuduttua rajoitusten johdosta yhä useampi kuluttaja löysi nettikaupat ja niiden kotiinkuljetuspalvelut. Tiheästi asutussa Keski-Euroopassa tilaamansa tavaran saa kotiin kuljetettuna seuraavaksi päiväksi, joten esimerkiksi monien elektroniikka-alan tuotteiden etsiminen oikeista kaupoista olisi ajan tuhlausta, kun ne löytää halvemmalla netistä muutamalla klikkauksella.

Samalla tämä tarkoittaa sitä, että perinteiset kauppakeskukset ja tavaratalot joutuvat miettimään olemassaolonsa syvintä tarkoitusta yhä uudestaan. Brysselin keskustassa on useita kauppakeskuksia, jotka ovat tyhjenemässä tai jo tyhjillään, koska asiakkaat ovat verkossa. Helsingin autioituva ydinkeskusta ei ole ongelmineen yksin.

Samaan aikaan Amazon ja muut verkkokaupat tekevät parasta tulosta koskaan. Kuvaavaa on, että Amazonin omistajan Jeff Bezosin omaisuuden arvo kaksinkertaistui maaliskuusta marraskuuhun 2020.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 21.5.2021. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.